Suoraman koulun kuudesluokkalaiset ovat jo aika tottuneita tekoälyn käyttäjiä. Se on luokanopettaja Helmiina Luoman ansiosta.
Kuudesluokkalaisista harva käyttää tekoälyä kotonaan vielä mihinkään, mutta tekoälyn käyttö koulussa kiinnostaa. Koululaiset ovat huomanneet sen helpottavan ideointia ja tuovan vaihtelua koulun arkeen.
Eeva-Maija Kortesniemi innostui kokeilemaan kuvien teettämistä tekoälyllä myös kotona.
– On hauskaa, kun ei tiedä mitä on tulossa. Se on aina yllätys!
6D -luokan opettaja Helmiina Luoma luonnehtii itseään ”tavalliseksi opettajaksi, joka käyttää tekoälyä”.
– Viime keväänä teimme fantasia-aiheiset kertomukset, jotka oppilaat kuvittivat tekoälyn avulla.
Koululla on käytössä Adobe Express. Luoma sanoo, että oppilaat lähtivät innokkaasti testaamaan omia ideoitaan.
– Tekoälyn avulla saa helposti lisää ideoita. Se ruokkii omaa luovuutta.
Joskus tekoäly mokaa. Senkin on opettaja päässyt oppilaiden kanssa näkemään yhdessä. Kuudesluokkalainen Taika Kuusisto pyysi tekoälyltä kuvaan tarinansa päähenkilöt lohikäärmeen ja miehen.
– Ensin oli hieman epämuodostunut se naama. Mutta siinä voi yrittää monta kertaa kunnes saa ihan täydellisen kuvan, oppilas kertoo.
Luoma on itse käyttänyt myös ChatGPT:tä ja tulokset ovat vaihdelleet.
– Sieltä voi tulla välillä ihan mitä sattuu. Pitää siis pystyä arvioimaan, onko tekoälyn kertoma totta vai ei.
Luoma kertoo kuulleensa tekoälyn käytöstä työkaveriltaan viime keväänä erään koulutustilaisuuden yhteydessä. Sittemmin hän on huomannut hyödyt paitsi opetuksen suunnittelussa, myös omassa ajan käytössään.
Luoma on testannut muun muassa tuntisuunnitelman tekemistä. Hän antaa esimerkin liikuntatunnista, missä pelataan jalkapalloa. Tekoälylle kerrotaan kohderyhmän ikä ja tunnin kesto, ja vastauksena tulee ideoita alkulämmittelyihin ja tekniikkaharjoituksiin.
– Sinne pystyy laittamaan myös opetussuunnitelmasta tavoitteita, olen testannut ja toimii.
Luoma näkee, että tekoäly on jonkin verran nopeuttanut omaa työtä. Luoma näkee, että enemmänkin koulussa voisi keskustella siitä, minkälainen työkalu tekoäly voisi opettajalle olla.
– Jos on joskus suunnitelmien kanssa jumissa, niin tekoälyn kautta voi saada vastauksen nopeasti.
Tekoäly on osa opetusta ja oppimista
Tekoäly on kouluissa ja oppilaitoksissa vielä verrattain uusi asia. Sitä, millä tavoin tai missä määrin opettajat yleisesti tekoälyä opetuksessa hyödyntävät, ei vielä tiedetä. Sekä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta että Opetushallituksesta kerrotaan Ylelle, ettei asiaa ole vielä tutkittu.
Suoraman koululla otetaan jo tekoälyn opettamisen ensiaskeleita. Tekoälystä tulee kaikille opettajille ja oppijoille välttämätön osa koulunkäyntiä. Se on Opetushallituksen mukaan osa digitaalista sivistystä.
– Jokaisella oppijalla on oikeus kehittää tekoälyyn liittyvää osaamistaan ja meidän tulee huolehtia, että opettajat pystyvät tätä osaamista edistämään, sanoo linjaustyössä mukana ollut opetusneuvos Päivi Leppänen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat laatimassa kansalliset tekoälyn käytön suositukset opetuksen ja oppimisen tueksi kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset tekoälyn käyttösuositukset julkaistaan loppuvuodesta. Kokonaisuuden otsikko on Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset. Tarve ja toive linjauksiin on tullut koulutuksen järjestäjiltä ja opettajilta.
Nykyisessä opetussuunnitelmassa monilukutaidon alle mahtuu perinteisen luku- ja kirjoitustaidon lisäksi eri välinein tuotettava tieto ja sen arviointi. Monilukutaito laajentuu kattamaan kykyä ymmärtää ja käyttää myös tekoälyä kriittisesti.
– On selvää, että käsitys lukutaidosta muuttuu. Kansalaisten kriittisen lukutaidon vahvistaminen tekoälyn käytön lisääntyessä on oleellisen tärkeää, Leppänen huomauttaa.
Yle julkaisi alkuvuodesta kattavan paketin tekoälyn perusteista ja toimintalogiikasta nimeltään Älyä tekoälyä. Kokonaisuus pohjustaa miten tekoäly oppii ja voi auttaa meitä. Samalla voi vahvistaa omaa kriittistä lukutaitoaan. Paketin voi myös napata avuksi koulutyöhön. Mukana on valmiita videoita ja tehtäviä koululaisille. Leppäsen mukaan kouluissakin on hyvä huomioida tekoälyn monet näkökulmat.
– Uudet teknologiat, kuten tekoäly, ovat sekä itsessään oppimisen kohde että samalla väline uuden oppimiseen.
Prompteista oppii kokeilemalla
Helmiina Luoma on käynyt kuudesluokkalaisten kanssa tekoälyn perusteita läpi yksinkertaistetusti puhumalla. Kuinka tekoäly tietää vain sen, mitä ihminen on sille aiemmin kertonut tai opettanut ja kuinka se oppii sitä mukaa, kun sille syötetään lisää tietoa.
Lasten kanssa on hyvä käydä läpi myös mitä tietoja tekoälylle ei kannata antaa, kuten omaa nimeä tai muita henkilötietoja. Luoma ohjeistaa tietosuoja-asiat aina ennen tekoälyn käyttöönottoa luokassa. Hyvä puheenaihe on myös se, mitä tekoälyllä ei saa tehdä.
– Jos kuvahaussa etsii jollain kielletyillä epäasiallisilla sanoilla, niin tekoäly ei luo mitään kuvaa.
Luoman mielestä tekoälyä voisi opettaa nuoremmillekin. Promptaamisessa on sovellettu kantapään kautta -menetelmää. Yrityksen ja erehdyksen kautta syntyy oppimisen kokemuksia.
– Ehkä jo joku kolmasluokkalainen osaisi kuvailla omatoimisesti, minkälaisen kuvan haluaisi tekoälyn tekevän.
Oppilaat eivät ole Luoman mukaan ainakaan vielä käyttäneet tekoälyä väärin siten, että olisivat yrittäneet teettää sillä esimerkiksi omia koulutehtäviä.
– Kaikki pitää tehdä itse, että oppii. Sitä yritämme täällä heille teroittaa.
Opetusneuvos Päivi Leppänen on Luoman kanssa samoilla linjoilla. Tekoälyn käyttöä kokeillaan ja sen reunaehtoja havainnoidaan yhdessä opettajan kanssa.
– On tärkeää, että oppijoilla on sovittu selkeät toimintatavat tekoälyn kanssa.
Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositukset kattavat oppijat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön. Luokanopettajan kokemusten perusteella tekoälyyn tutustumiselle on tilausta jo ainakin alakouluikäisillä.
– Kyllähän oppilas yläkoulussa ja aikanaan työelämässä tekoälyyn varmasti törmää. Siksi niitä ensimmäisiä askeleita olisi varmasti hyvä ottaa jo täällä alakoulun puolella.
