Suomalaisen metsän arvo kohoaa vain jalostusta parantamalla. Sitä työtä tehdään Rauman sahalla. Moneen kertaan syynättyjen tukkien lopputuotteista 85 prosenttia menee vientiin.
Kun mäntytukki tulee rekkakyydillä Metsä Groupin Rauman sahalle, on sille tarjolla kuutisenkymmentä erilaista tulevaisuutta.
Tukkilajittelun jälkeen puu pääsee tarkkaan syyniin. Lasermittaus tulkitsee sen muodon. Röntgen läpivalaisee puun sisäistä laatua: oksaisuutta, kasvun paksuutta, sydänpuun osuutta sekä puuaineksen tiheyttä.
Mittalaitteiden tiedot yhdistämällä sinetöityy tukin kohtalo. Tekoäly tuottaa jättimäisesti tietoa parhaan vaihtoehdon löytämiseen.
Näin selviää, mistä tukeista kannattaa sahata mitäkin tuotteita. Tukki voi päätyä puusepän käsiin tai muun muassa ovi-, ikkuna- tai komponenttiteollisuuden materiaaliksi.
Työntekijät siirtyivät keskusvalvomoon
Syyskuussa 2022 jatkuvaan tuotantoon siirtyneen sahan tuotteista vientiin menee 85 prosenttia. Tuotteet kuljetetaan eteenpäin Rauman satamasta.
Uudenlaisen sahan kehitystyötä on tehnyt alusta asti Jarkko Vihervuori. Hän toimi Rauman sahaprojektin teknisenä johtajana, ja on nykyään Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren sahaliiketoiminnan kehityspäällikkö.
Vihervuoren mukaan roboteilla on tärkeä osuus laadunvarmennuksessa. Robotti poimii muun muassa liian käyrät lankut pois linjastolta. Huipputekninen saha on raumalaisten mukaan maailman modernein.
Ihmisiä sahalla tarvitaan kuitenkin edelleen. Keskusvalvomo on nyt tavallinen työpaikka vanhojen työpisteiden sijaan.
– Keskusvalvomo on sahan aivot. Tavara kulkee automaattisilla tuotantolinjoilla käsin koskematta. Kun linjalle tulee ongelmia, silloin tarvitsemme ihmistä, joka hallitsee monipuolisesti prosessin toiminnan ja kunnossapidon, Vihervuori kertoo.
Vaan onpa sahalla siistiä. Mielikuva sahan puusotkusta ja pölystä ei pidä enää paikkaansa. Lattioilla on vähemmän puuroskaa kuin huolimattoman saunanlattialla.
Hake käyttöön naapurissa
Metsä Groupin Rauman sahan puiselta pääportilta näkyy valtavat hakevuoret. Ne viestivät niin sanotusta metsäteollisesta integraatista.
Se tarkoittaa, että samalla tontilla oleva sellutehdas hyödyntää sahan hakkeen raaka-aineenaan. Lisäksi kuoriaines ja puru käytetään bioenergian valmistukseen. Sellutehdas taas toimittaa sahalle lämpöenergiaa ja sähköä.
Rauman sahalla työskentelee 90 ihmistä. Työvoimaa on saatu riittävästi. Toki alalla sähköautomaation osaajille olisi aina töitä.
– Uusi tekniikka tuo ylipäätään tuoreita ajatuksia alalle, jonka jotkut voivat mieltää hieman vanhanaikaiseksi. Näin saamme uusia tekijöitä, sahanjohtaja Johanna Harjula uskoo.
