K-ryhmän kaupoissa on otettu käyttöön tekoälyohjelma, joka tunnistaa, kuka on myymälävaras ja kuka rehellinen asiakas.
Järjestelmä on käytössä useissa kymmenissä kaupoissa. Ensimmäisenä sen otti käyttöön pioneerina jo pari vuotta sitten Espoon Suomenojalla sijaitseva K-supermarket Ruokaniitty.
Testasimme järjestelmää käytännössä Suomenojalla.
Kaupan käytävällä Ylen kuvaaja alkaa penkoa kameralaukkuaan. Samaan aikaan tekoäly analysoi valvontakameran tilanteesta välittämää kuvaa. Se tunnistaa tavallisuudesta poikkeavan toiminnan ja lähettää repun penkomisesta videon vieressä odottelevan kauppiaan puhelimeen.
Pian puhelimeen alkaa tulla lisää videoita. Niissä oluita ja lonkeroita katoaa toimittajan reppuun, takin sisään ja hihansuuhun.
K-supermarket Ruokaniityn kauppias Kai Pekola on tuotteeseen tyytyväinen. Kun tekoäly seuraa valvontakamerakuvaa, kaupassa työskentelevät ihmiset voivat hyödyntää työaikansa muuhun.
– Ainahan sen varkaushävikin joku maksaa. Viime kädessä kaikki laskut maksaa se maksava asiakas. Kaikki, mitä me saadaan hävikistä pois, hyödyttää myös rehellistä asiakasta.
Varastaminen on kaupoille iso ongelma
Kaupan liiton teettämän selvityksen mukaan varastetun tavaran arvo suomalaisessa vähittäiskaupassa on puoli miljardia euroa vuodessa. Toiset puoli miljardia euroa kaupoilta kuluu toimenpiteisiin, joilla näpistelyä ja varastamista yritetään estää.
Pekola kertoo, että näpistysten väheneminen helpottaa kauppaa myös varaston hallinnassa.
– Jos jotain tuotetta varastetaan paljon, kone ei tajua tilata sitä lisää. Mitä vähemmän on varastamista, sitä pienempiä ovat myös hyllypuutteet, Pekola sanoo.
Päätökset toimintaan puuttumisesta tekee ihminen
Valvontakameran kuvaa analysoiva tekoäly tunnistaa kuvasta varastamiseen liittyviä eleitä.
– Ilmeisimmät on, että laitetaan tavaraa reppuun, taskuihin tai housujen sisään, kauppias Pekola kertoo.
Huomatessaan epärehellistä toimintaa, järjestelmä lähettää tapahtumasta videon kauppiaalle, myymäläpäällikölle ja myymälävastaavalle.
– Me sitten nopeasti vilkaistaan se, että minkä näköinen tilanne se on.
Pitkään kauppiaana toiminut Pekola lainaa takavuosien rap-artistia.
– Cheekin sanoin, että kun on parikyt vuotta mikkiä pidellyt, niin tietää miten mikkiä pidellään. Kyllähän siitä videosta 95-prosenttisesti näkee heti, laittoiko joku vain sateenvarjon reppuun vai ollaanko polvillaan lonkerotiskin edessä.
Tämän jälkeen tilanne joko kuitataan vääräksi hälytykseksi tai siihen reagoidaan.
Osa asiakkaista välttelee ostoskoria – kone luulee heitä varkaaksi
Ranskalainen Veesion -järjestelmä on sitä Suomessa jälleenmyyvän Secureplan Turvatekniikka Oy:n mukaan käytössä maailmanlaajuisesti tuhansissa myymälöissä.
Ohjelmisto on kehittynyt alkuajoista. Alussa Pekolan puhelimeen kilahteli usein turhia videoita esimerkiksi ostoskoriin tavaroita laittavista ihmisistä.
– En tiedä, ovatko ostoskorit tuolla kehittäjämaassa sitten erivärisiä kuin meidän mustat. Näyttikö se jotenkin oudolta? Siinä oli vähän säätöä, että saatiin ne hälytykset pois, Pekola kertoo.
Toinen ylimääräisiä hälytyksiä aiheuttava asia on pandemian aikaan alkanut tapa vältellä ostoskoreja ja laittaa ostoksia omaan kassiin sen sijaan.
– Osa asiakkaista haluaa tehdä niin ja paha sitä on mennä kieltämäänkään. Varsinkin jos on bakteerikammo, niin se voi olla asiakkaalle tärkeä asia. Valitettavasti siitä tulee ärsykkeitä järjestelmään, Pekola sanoo.
Järjestelmä ei yksilöi eikä luo rekistereitä
Secureplan turvatekniikka Oy:n toimitusjohtaja Aki Pelkonen kertoo, että tekoäly reagoi vain turvakameran reaaliaikaiseen kuvaan ja siinä analysoimiinsa tapahtumiin. Se ei esimerkiksi erottele erilaisia tai eri tavoin pukeutuvia ihmisiä eikä luo rekistereitä menneiden tapahtumien pohjalta.
Kun järjestelmä on lähettänyt videon ja hälytys todettu vääräksi, video poistuu.
– Jos taas määritellään, että varas on saatu kiinni tai päässyt karkuun, järjestelmään on säädetty kuinka kauan kyseinen tallenne säilyy, Pelkonen sanoo.
Kuvatallenne on tällöin sama, joka muutoinkin säilyisi kaupan kameravalvontajärjestelmässä.
Tekoälyteknologia mahdollistaisi myös esimerkiksi kasvojentunnistuksen hyödyntämisen. Kauppias näkee, että tällaisellekin toiminnolle olisi käyttöä. Pekola kertoo, että jotkut varkauksiin syyllistyneet ihmiset rikkovat lakia toistuvasti kiinni jäämisestä välittämättä.
– Saisipa niin kutsutut väärät kanta-asiakkaat merkattua sinne, hän sanoo.
Laki kuitenkin kieltää tämän.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
