Diabeteksen, mielenterveysongelmien tai jopa uhkaavan kuoleman hälytysmerkkien havaitsemista terveysdatan perusteella – ennen kuin potilas itse on edes huomannut oireita.
Muun muassa näin tekoälyn ja muun teknologian voisi valjastaa lääkäreiden ja hoitajien käyttöön. Kun avuntarve on teknologian avulla huomattu, potilas voitaisiin kutsua hoitoon.
Kyse on niin sanotusta ennakoivasta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Sitä varten Suomessa pilotoidaan parhaillaan kovaa vauhtia tekoälyä ja muuta teknologiaa hyödyntäviä työkaluja.
Sitran Digisote-projektin johtava asiantuntija Tuula Tiihonen pitää teknologiaa hyödyntävää ennakointia oikeastaan välttämättömänä suuntana ikääntyvässä Suomessa.
– Perinteisessä ennaltaehkäisyssä on esimerkiksi seulontoja, terveysvalistusta ja ravintoneuvontaa. Nyt pääsemme ihan uudelle tasolle, kohdentamaan ennaltaehkäisyn toimenpiteitä yksilötasolle, Tuula Tiihonen sanoo.
Tuula Tiihosen mukaan terveyden edistämisen lisäksi ennakointi auttaa kohdentamaan niukkoja resursseja parhaalla tavalla.
– Jos mietitään esimerkiksi diabetesta tai sepelvaltimotautia, niin riskien ennakointi on huomattavasti halvempaa kuin se, että ihmiset joutuvat kalliiseen erikoissairaanhoitoon, Tuula Tiihonen sanoo.
Tekoäly avuksi nuorten mielenterveysongelmiin
Riskejä voisi ennakoida myös mielenterveysongelmissa.
Kanta-Hämeessä on tekeillä MieliReitti-niminen malli. Hyvinvointialue kehittää sitä Sitran rahoituksella, ja se aiotaan ottaa käyttöön testausvaiheen jälkeen.
MieliReitti on tekoälyä ja muuta teknologiaa hyödyntävä työkalu, jonka avulla nuorten mielenterveysongelmat voitaisiin tunnistaa nykyistä aiemmassa vaiheessa. Taustalla on tutkimustieto nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.
Työkalu hakee nuoren omista tiedoista varhaisia merkkejä mielenterveyshaasteista.
– Sen lisäksi haetaan lähipiirin tiedoista merkkejä, jotka voivat laukaista lapsen tai nuoren mielenterveysongelmia, kertoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta.
MieliReitti hälyttää, kun riskejä kertyy
MieliReitissä nuoren tai hänen lähipiirinsä kuormitustekijöistä kertyy niin sanottuja riskipisteitä asian vakavuuden mukaan.
Kun pisteitä on koossa neljä tai enemmän, terveydenhuollon ammattilainen saa vastaanotolle tulevan nuoren riskistä hälytyksen eli herätteen.
– Näin halutaan varmistaa, että asiat tulevat tarkistetuiksi silloin, kun ollaan vielä varhaisessa vaiheessa, Katja Antikainen sanoo.
Pisteitä voisi kertyä esimerkiksi vanhempien avioerosta sekä siitä, että nuori on kertonut terveydenhuollon ammattilaiselle yksinäisyydestä ja runsaista koulupoissaoloista.
MieliReitti käyttää nuorta ja hänen lähipiiriään koskevia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoja. Tekoälyä taas käytetään apuna tekstin analysoinnissa, kuten kouluterveydenhoitajan kirjausten poimimisessa.
Nuorta hoitavalla työntekijällä on jo nyt oikeudet tietojen katsomiseen niistä lähteistä, joita MieliReitti käyttää.
– Datan käsittelyä ja analytiikkaa tehdään hyvin tietoturvallisissa ympäristöissä. Tieto säilyy turvallisissa paikoissa eikä sitä esimerkiksi siirretä mihinkään ulkopuolisiin palveluihin, jolloin tietovuodon riski on minimoitu, Katja Antikainen sanoo.
Aluksi uutta työkalua aiotaan käyttää siten, että työntekijä saa herätteen korkeista riskipisteistä siinä vaiheessa, kun nuori on tulossa vastaanotolle.
Jatkossa malli voisi toimia myös niin, että työntekijä voisi korkeiden riskipisteiden perusteella ottaa itse yhteyttä nuoriin.
Ennakoivaa hoitoa vauhditetaan lakimuutoksilla
Lait ja niiden tulkinnat ovat tähän saakka rajoittaneet ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon etenemistä Suomessa. Niiden muuttaminen on kuitenkin mukana Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa.
Ennakoivaa sotea koskeva lakimuutos on parhaillaan loppusuoralla eduskunnan käsittelyssä.
Muutos sallisi selkeämmin, että ihmisten terveysongelmia voitaisiin tunnistaa jo potilasdatasta teknologiaa hyödyntämällä.
Lisäksi terveydenhuollon ammattilainen voisi ottaa itse yhteyttä potilaaseen, jos data paljastaisi riskejä sairauksiin.
– Tällä hetkellä ongelmana on ollut se, että jos vaikka on nähty että henkilö on riskissä, hänelle ei ole voitu tästä ilmoittaa, jos lääkärillä ei ole hoitosuhdetta potilaaseen, Sitran Digisote-projektin johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo.
Potilas voisi myös lakimuutoksen jälkeen kieltää yhteydenotot halutessaan.
Valmistelussa on nyt jo myös seuraava lakihanke, jossa ennakoivaa sotea ja teknologian hyödyntämistä vietäisiin vielä pidemmälle.
Sen myötä hoidon tarpeen arvioinnin voisi tehdä kokonaan tekoälyä ja automaatiota käyttäen. Potilailla säilyisi kuitenkin oikeus ihmisen tekemään arvioon hoidon tarpeesta.
Jälkimmäinen muutosehdotus on menossa eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Sen vastaanotto on todennäköisesti ensimmäistä lakimuutosta ristiriitaisempi.
Riskipotilaiden bongaus ja yhteydenotot ovat tuottaneet tulosta
Eduskunnassa nyt etenevä lakimuutos toisi vahvistusta esimerkiksi siihen, että Kustannus Oy Duodecimissa jo vuosia sitten kehitetyn työkalun käyttö on sallittua.
Terveyshyötyarviota on käytetty Keski-Suomen hyvinvointialueella pienimuotoisesti jo usean vuoden ajan. Monet muut hyvinvointialueet ovat epäselvän lain vuoksi empineet sen käyttöä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamo on yksi työkalun kehittäjistä. Myös tämä malli yhdistää tutkimustiedon ja potilasdatan.
– Sen avulla pystytään ennustamaan, kuinka monella henkilöllä on riski saada vaikkapa sydäninfarkti, aivohalvaus tai jopa kuolla. Sen jälkeen pystytään tunnistamaan ne henkilöt, joilla on kaikkein suurin riski, Ilkka Kunnamo kertoo.
Terveydenhuollon ammattilainen voi anonyymin haun jälkeen katsoa, kuka potilas on kyseessä, ja ottaa tähän yhteyttä.
Karstulassa omalääkärinä työskentelevän IIkka Kunnamon mukaan potilaat ovat suhtautuneet yhteydenottoihin myönteisesti.
– Yleensä potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä, että heihin otetaan yhteyttä. Ainakaan tähän mennessä kukaan ei ole sanonut, että vastaisuudessa ei saa ottaa yhteyttä, hän sanoo.
Ilkka Kunnamo sanoo, että työkalun ja sen avulla tehtyjen yhteydenottojen avulla Keski-Suomessa on jo saatu konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi riskiryhmien kolesteroliarvoja ja verenpainelukemia on saatu parannettua.
Muun muassa diabeetikkojen terveyden Kunnamo laskee kohentuvan tuntuvasti viiden vuoden kuluessa.
Kunnamo arvioi tilannetta viiden keskisuomalaisen kunnan alueella, joissa diabeetikkoja on yhteensä noin 1 900. Viiden vuoden kuluessa voitaisiin Terveyshyötyarvion avulla välttää arviolta 54 sydäninfarktia, aivohalvausta tai sydämen vajaatoimintaa.
Työkaluun ollaan parhaillaan lisäämässä Sitran rahoituksella myös laskuria, joka vertaa ennakoivan ja perinteisen hoidon kustannuksia ja vaikutusta sairastumisiin.
Sitra: hyvinvointialueiden rahoitus vaatii remonttia
Raha on todennäköisesti yksi kynnys siihen, että hyvinvointialueet tarttuisivat uusiin, ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon työkaluihin. Säästöpaineissa kamppailevilla hyvinvointialueilla ei ole ylimääräistä rahaa investointeihin ja kehitystyöhön. Pitkällä aikavälillä ennakoinnin kuitenkin arvioidaan säästävän rahaa.
Sitran Tuula Tiihosen mukaan ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vaatisi remontin myös hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Nyt rahoitusmalli palkitsee hyvinvointialueita sairauksien hoitamisesta eikä terveyden ylläpitämisestä.
– Päinvastoin pitäisi pyrkiä siihen, että ihmisten toimintakykyä ja terveyttä ylläpitävistä toimista palkittaisiin, Tuula Tiihonen sanoo.
Tuula Tiihonen kertoo videolla, että suomalaishankkeet herättävät kansainvälistä kiinnostusta. Sitra rahoittaa useita pilotteja, joissa kehitellään ennakoivan soten terveysteknologiaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
