Digitaaliset huijaukset yleistyvät, mutta niiden suitsiminen lainsäädännöllä on liki mahdotonta. Tekoälystä saattaa olla apua verkkorikollisuudelta suojautumisessa.
Digihuijaukset ovat tulleet jäädäkseen, mutta ne kehittyvät yhä viheliäisempään suuntaan, kun tekoäly yleistyy. Suomessa muun muassa Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ja Huoltovarmuuskeskus seuraavat verkkouhkien kehittymistä.
Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki uskoo, että tekoäly kasvattaa lähivuosina merkitystään verkkorikollisten työkaluna. Hänen mukaansa huijausten määrä kasvaa myös Suomessa.
– Huijauksista pystytään tekemään entistä uskottavampia ja levittämään niitä aiempaa tehokkaammin. Varmasti menetämme myös vähäisen suojan, jonka suomen kieli on meille tähän asti tarjonnut, Saarimäki sanoo.
Kyberturvallisuuskeskus julkaisi aprillipäivänä tietopaketin siitä, millaisia uhkia tekoäly tuo mukanaan. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi todellisista ihmisistä luoda verkossa virtuaalisia kopioita, deepfakeja eli syväväärennöksiä.
Rikolliset hyödyntävät syväväärennöksiä jo nyt erilaisissa huijauksissa. Tekoälyn avulla voidaan väärentää esimerkiksi videopuheluita, jolloin puhelussa keskusteleva hahmo ei ole oikeasti olemassa.
Hyväntahtoinen aikuinen voi olla helppo saalis
Verkossa liikkuu paljon huijauksia, eikä niiden luomiseen aina tarvita tekoälyä.
Lapsille ja nuorille on pitkään painotettu, että someprofiilin takana oleva henkilö ei välttämättä ollenkaan ole se, joksi itseään väittää.
18-vuotias Otso Tukiainen Jyväskylästä kertoo olevansa enemmän huolissaan esimerkiksi aikuisista Facebookin käyttäjistä kuin nuorista. Tukiaisen kokemuksen mukaan Instragramissa, jota nuoret suosivat, huijauksiin törmää harvemmin kuin esimerkiksi Facebookissa, jonka käyttäjät ovat vanhempia.
– Facebookissa olen nähnyt tosi paljon huijauksia ja sen perusteella, mitä itse olen katsonut, niin ne oikeasti myös menevät siellä läpi. Se on surullista, hän sanoo.
Tekoälyä Tukiainen pitää vaarallisena ilmiönä, koska sillä pystyy hämäämään ihmisiä. Hänen mielestään sen käyttöä pitäisi säännellä nykyistä enemmän.
– Nyt kuka vain pystyy tekemään sillä huijauksia, Tukiainen sanoo.
Tekoälyn väärinkäyttöön tepsii tekoäly
Digitaalinen maailma perustuu luottamukselle, jota esimerkiksi deepfaket eli väärennetyt videot, kuvat ja äänet rapauttavat. Ihmisten on koko ajan vaikeampi tietää, mikä lopulta on totta.
Saarimäen mukaan tekoälyn rajoittaminen lainsäädännöllä on kuitenkin vaikeaa, sillä kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Ongelmia ei voida hillitä kansallisella lainsäädännöllä, vaan siihen tarvittaisiin kansainvälisiä sopimuksia.
– Suomalaiset käyttävät paljon palveluita, jotka on toteutettu esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Jos siellä ei ole vastaavaa sääntelyä, niin silloin me olemme luonnollisesti aika haastavassa tilanteessa, hän sanoo.
Saarimäen mukaan tärkeintä on, että tekoälyn mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään verkkorikollisuudelta suojautumisessa. Sitä voidaan esimerkiksi käyttää verkkorikollisuuden tunnistamiseen ja luoda sovelluksia, joiden avulla pystyy tunnistamaan väärennettyjä videoita ja ääntä.
– Kun ihmiset eivät enää itse pysty tunnistamaan, mikä on aitoa, niin olisi tärkeää, että meillä olisi työkaluja, joilla käyttäjät voisivat turvata omaa toimintaansa, Saarimäki sanoo.
