Meri-Lapin perinteinen teollisuus saa lähivuosina uudenlaista ilmettä, jos edes osa vireillä olevista vihreän siirtymän suunnitelmista toteutuu.
Tornioon ja Kemiin mahdollisesti sijoittuva uuden ajan teollisuus avaisi runsaasti uusia työpaikkoja. Pelkästään Kemiin mahdollisesti tulevat kuitutehtaat työllistäisivät yhteensä yli 500 ihmistä.
Kemin kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila puhuu tuhansista, jopa kymmenistätuhansista työpaikoista. Pussila muistuttaa, että Lapissa on vireillä muitakin investointeja, esimerkiksi Ranualla ja Sodankylässä.
– Tarvitsemme nämä ensimmäiset pioneerit. Vankka uskomme on, että ne ovat vasta pieni alku, ja että eri puolilla jo piirrellään suunnitelmia vielä isommista laitoksista.
Monet edellytykset ovat jo kunnossa
Meri-Lapissa moni asia on kohdillaan uutta toimintaa ajatellen. Alueella on myös tehty pitkäjänteistä työtä; kiertotalouskeskus muistuttaa sivuillaan, että maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta on saanut alkunsa Meri-Lapista.
– Meillä on täällä loistava infra, sähköyhteydet ovat hyvät ja suuria tuulivoimasuunnitelmia on olemassa. Meillä on satamat, ja alue on perinteistä vahvaa teollisuusaluetta, täällähän tuotetaan noin kahdeksan prosenttia Suomen viennistä. Kemi-Tornio -alue ja koko Perämeren kaari näyttäytyy erittäin kiinnostavana esimerkiksi vedyn tuottajille, Pussila luonnehtii.
Työ- ja elinkeinoministeriössä kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen keskittyvän tiimin erityisasiantuntija Sari Tasa näkee asian samalla tavalla.
– Siellä on koko pitkä rannikko Torniosta Raahen kautta Kokkolaan, ja tietysti myös ylöspäin eli sinne mistä raaka-aineita tulee. Kyllähän siinä on valtavan hieno yhteistyöalue, mielestäni vallan mainio.
Tasan mielestä pidemmällä aikavälillä näkymä on todella valoisa ja uudistava. Yksi TEMin vahvoja teesejä on saada yritykset kasvamisen ohella myös uudistumaan.
Pulmana on työvoiman riittävyys
Ongelmaksi saattaa pohjoisessa tulla työvoimapula.
– Osaajapula on todellinen – ja varsinkin kun kilpailemme työvoimasta Pohjois-Ruotsin kanssa. Meillä koulutusorganisaatiot ovat tarttuneet asiaan. Lapin ammattikorkeakoulu on Suomen suurin kiertotalousalan insinöörien kouluttaja, ja ammattiopisto Lappia on tehnyt valmisteluja, joilla varmistettaisiin työvoima Veitsiluodon uusiokuitutehtaalla, Pussila kertoo.
Myös TEM:in erityisasiantuntija Sari Tasa tietää, että työvoiman riittävyydestä voi tulla pullonkaula pohjoisessa.
– Tarvitaan syväosaamista ja tarvitaan käytännön toimijoita tehtaisiin ja laitoksiin. Pohjoiseen pitää saada lisää ihmisiä tekemään näitä töitä, Tasa huolehtii.
Tasan mukaan etätyö ratkaisee jotain, mutta laitokset ja tehtaat tarvitsevat myös paikalla olevaa henkilöstöä. Esimerkiksi paperitehtaalla työskennelleillä tai elektroniikkaväellä on hyvä pohjaosaaminen moniin uusien laitostenkin tehtäviin.
Tasa väläyttää lisäksi, että jos työkieleksi hyväksyttäisiin myös englanti, osa työvoimaongelmista voitaisiin ratkaista maahanmuutolla.
Uusiutuvaa energiaa tarvitaan paljon
Esimerkiksi vetytalous tarvitsee runsaasti energiaa. Tuleeko uusiutuvan sähkön saannista ongelma?
– Varmaankin osa kohtaa vaikeuksia siinä, mistä saada uusiutuvaa sähköenergiaa, mutta olen toiveikas, että kyllä markkina tämän homman hoitaa. Alueella on suuria tuulivoima- ja merituulivoimasuunnitelmia, Pussila sanoo.
Visioita on oltava
Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila on alkanut puhua kuitulaaksosta.
– Kemin kuitulaakso on visio, joka on syntynyt Infinited Fiber Companyn aikeesta perustaa tekstiilikuitutehdas Veitsiluotoon lakkautetun paperitehtaan alueelle. Nyt sitä täydentää Metsä Groupin kuitutehtaan mahdollinen sijoittuminen Kemiin. Mikä olisi hienompaa kuin saada tänne tekstiiliteollisuuden huippua, Pussila maalailee tulevaisuuden näkymiä.
Meri-Lappia koskevien suunnitelmien lisäksi eri puolilla maata on vireillä kymmeniä vihreään siirtymään liittyviä hankkeita. Kaikki tuskin toteutuvat, mutta tästä ei hätkähdetä sen paremmin ministeriössä kuin Kemin kiertotalouskeskuksessakaan. Uusia tuulia on haisteltava ja ideoita on tutkittava.
– Se on oleellinen asia oppimisessa ja se kehittää osaamista. Todennäköisesti kaikki hankkeet eivät toteudu, mutta on paljon halvempaa tehdä hyvät esiselvitykset kuin kallis investointi, joka ei toimikaan, Sari Tasa sanoo.
Samoin ajattelee kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila.
– Ei ole epäonnistuminen, vaikka kaikki esiselvitykset eivät johtaisikaan tarkempaan suunnitteluun ja investoinnin toteutumiseen. Sitä paitsi teollisen investoinnin valmistelu vie vuosia. Puhutaan kymmenen vuoden kaaresta ennen kuin päästään painamaan starttinappulaa, Pussila sanoo.
Tornioon ja Kemiin suunnitelluista tehtaista ja laitoksista ensimmäiset voisivat aloittaa toimintansa aikaisintaan kahden–kolmen vuoden kuluttua.
