Harhauttaako Temu kuluttajia vai ei? Viranomaiset joutuvat tulkitsemaan ”klassikko-säännöstä”.
Kiinalainen, harvinaisen nopeasti kasvanut verkkokauppa Temu on toimittanut vastauksensa kysymyksiin, jotka se sai EU:n kuluttajaviranomaisilta viime kuun alussa.
Kuluttajaviranomaiset epäilevät, että Temu käyttää lainvastaisia keinoja harhauttaakseen ja painostaakseen kuluttajia tekemään ostoksia vajavaisen tiedon varassa.
EU:n kuluttajaviranomaisten verkosto CPC esitti Temulle muutama kymmenen sivua kysymyksiä, joihin olisi pitänyt vastata viimeistään joulukuun 8. päivänä.
Verkkokauppa pyysi lisäaikaa ja sai sitä pari viikkoa. Nyt Temun vastaus on saatu.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ryhmäpäällikön Kristiina Vainion mukaan ei ole harvinaista, että yritykset pyytävät lisäaikaa. Hän tulkitsee, että vastauksen viipyminen ei välttämättä kerro siitä, että Temu olisi haluton yhteistyöhön viranomaisten kanssa.
– Kysymykset ovat usein laajoja eli lisäajan pyytäminen ei vielä välttämättä itsessään kerro asenteista.
CPC-verkoston Temua koskevaa valvonta-asiaa johtavat Belgia, Irlanti ja Saksa ovat saaneet Temun vastauksen, mutta sen analysoiminen vie aikaa, ja Vainio arvioikin, että vasta ensi vuoden puolella julkistetaan lisätietoa siitä, mitä vastaus pitää sisällään.
KKV:n Vainiolla ei ole vielä tietoa siitäkään, kuinka monta sivua Temun vastaus on, mutta aivan hetkessä vastauksen analysoiminen ei tapahdu.
Temun pohjoismainen viestintätoimisto kertoi verkkokaupan käyneen kirjallisen vastauksensa lisäksi myös keskusteluja kuluttajaviranomaisten kanssa.
Viestintätoimisto ei kuitenkaan vastannut Ylen lisäkysymyksiin siitä, mitkä olivat Temun vastauksen pääkohdat ja onko verkkokauppa jo muuttanut kysymyksiä herättäneitä käytäntöjään.
Kotimaisissakin kuluttaja-asiatapauksissa käsittely voi kestää muutaman kuukauden. Temun tapaus on mutkikas, ja arvata saattaa, että asian käsittely tulee kestämään vähintään muutaman kuukauden.
Yksi keskeisiä tehtäviä on tulkita sitä, onko markkinointi ollut harhaanjohtavaa vai ei. Selvältä kuulostava säännös ei ole aivan yksinkertainen tulkittavaksi käytännön tasolla.
– Tämä on klassikkosäännös. Edellyttää aina tapauskohtaista arviointia aiemman ratkaisukäytännön perusteella, että mikä on harhaanjohtavaa.
Kalliita seuraamuksia?
Kuluttajaviranomaisten verkoston ensisijaisena tavoitteena on neuvottelemalla saada yritys korjaamaan virheensä.
Temun tapaksessa keskustelujen vaikeuskerrointa lisää se, että yhtiö toimii Kiinasta. On myös varmistettava, että mahdolliset virheet korjataan kaikkiin eri valvonta-asiaan osallistuviin EU-maihin suunnatuilla verkkosivuilla ja sovelluksessa.
Valvonta-asiaan osallistuvat jäsenmaat päättävät lopullisesti, onko Temun antama vastaus tyydyttävä.
Jos ratkaisun jälkeen jokin jäsenmaa havaitsee, että Temu ei noudattaisikaan komissiolle ja jäsenmaiden viranomaisille antamaansa sitoumusta, voi kukin EU-maa päättää jatkotoimista.
Voisiko Suomi sakottaa kiinalaista yritystä, KKV:n Kristiina Vainio?
Käytännöt eri maissa vaihtelevat. Suomessa kuluttaja-asiamies voi viedä yrityksiä markkinaoikeuteen. Jos oikeuden mielestä yritys on rikkonut kuluttajansuojalainsäädäntöä, seurauksena voi olla uhkasakko.
Oleellista ei ole se, mistä maasta yritys toimii, vaan kuluttajan suoja, Vainio muistuttaa. Hän kuitenkin myöntää, että ”käytännön haasteita” voi tulla kun yritys toimii kaukaa Kiinasta.
Monet Temua suosivat asiakkaat ovat epäilleet, että verkkokaupan ottaminen viranomaisten syyniin on keino torjua kilpailua EU:n ulkopuolelta.
– Mitään tällaista viranomaismenettelyä ei kyllä aloiteta, jos ei ole aitoa epäilyä siitä, että yritys on rikkonut kuluttaja suojaavaa lainsäädäntöä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston Vainio vakuuttaa.
