Tenon uusi kalastussääntö astuu voimaan toukokuun alussa. Kalastussäännöllä pyritään turvaamaan saamelaisen kalastuskulttuurin säilyminen.
Kyläyhdistykset, osuuskunnat tai kalatalousalueet pääsevät nyt ylläpitämään jokisaamelaista kulttuuria ja opettamaan perinteistä Tenojoen lohenkalastusta, mikäli niille myönnetään poikkeuslupa pyyntiin.
Eduskunta hyväksyi Tenon kalastussopimuksen huhtikuussa ja se astui voimaan toukokuun alussa.
Tenon lohikantojen huonon tilanteen vuoksi lohta ei ole päässyt pyytämään neljään vuoteen. Uudella säännöllä pyritään mahdollistamaan Tenon vesistön saamelaisen kalastuskulttuurin jatkuminen ja kalastukseen liittyvän tietotaidon säilyminen.
Kalastussäännön mukaan saamelaisen kalastuskulttuurin opettaminen mahdollistetaan poikkeuslupien kautta. Yksittäinen ihminen ei voi omia lapsiaan kouluttaa, vaan se tulee tapahtua järjestön toimesta.
Esimerkiksi saamelaisyhdistys voi hakea Lapin ely-keskukselta poikkeuslupaa kalastustaidon opetukseen ja siirtämiseen eteenpäin. Koska sääntöön on kirjattu saamelaiskulttuurin siirtäminen, sillä rajoitetaan ulkopuolisia luvanhakijoita.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste lupaa, että jo tulevana kesänä olisi mahdollista hakea poikkeuslupia.
– Sille ei ole vielä asetettu päivää ja tulemme siitä seuraavaksi Lapin ely-keskuksen kanssa keskustelemaan, kertoo Hakaste.
Poikkeusluvalla ei saa pyytää läjäpäin lohta
Poikkeusluvalla ei ole tarkoituksena pyytää suuria määriä lohta, vaan säilyttää jokisaamelaista tietotaitoa, Hakaste muistuttaa.
– Siinä on olennaista myös se, että minkälaista se kalastus sitten on. Että minkä verran sieltä lohia sen kalastuksen vuoksi kuolee, vai onko mahdollista niitä lohia siinä kalastuksessa säästää, sanoo Hakaste.
Hakasteen mukaan prosessi on ollut hankala. Uuden kalastussäännön toivotaankin vahvistavan Tenon lohikantoja. Kalastuskiellon ansiosta emolohia on noussut Tenojokeen enemmän ja varsinkin latvavesistöissä lohikantojen tilanne on mennyt parempaan suuntaa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan tulevasta lohikesästä odotetaan kuitenkin heikkoa.
– On ollut aika kuluttavaa, hankalaa ja epätietoista vuosittain se, että millä tavalla edetään ja mikä on mahdollista. Toivomme, että tästä tilanteesta pääsisimme eteenpäin ja että tälle poikkeusluvalle löytyisi luonteva tapa käyttää sitä, että siitä olisi hyötyä kalastuskulttuurin säilymiselle, Hakaste sanoo.
Tenon kalatalousalue: Hyvä, että nuoret oppivat perustietoja
Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtaja Niilo I. Aikion mukaan on hyvä, että uusi kalastussääntö mahdollistaa perinnetiedon siirtämisen nuoremmille sukupolville.
– Jos se toteutuu ja lapset ja nuoret pääsevät mukaan, niin saavathan he siitä perustietoja. Sehän on hyvä puoli, että on edes siihen mahdollisuus.
Aikion mukaan kaikkea jokisaamelaiseen kulttuuriin kuuluvaa tietoa ei kuitenkaan voi poikkeusluvalla siirtää.
– Patopyyntiin tarvittavaa käytännön tietoa voi siirtää vain rakentamalla pato tiettyyn paikkaan, siinä missä sitä on aiemminkin pidetty. Sellaista tietoa ei voi siirtää, mitä tarvittaisiin, jotta pato saataisiin pystyyn niin, että siitä olisi vielä jotain hyötyäkin, sanoo Niilo I. Aikio.
Eduskunta haluaa riippumattoman selvityksen Tenon kalastuksen järjestämisestä
Eduskunnan hyväksymä Tenon päivitetty kalastussääntö astuu voimaan toukokuun alussa. Uusi sopimus on voimassa vuoteen 2030 saakka.
Norjan kanssa sovitun Tenojoen kalastussäännön mukaan lohen kalastusta esitetään säädeltäväksi portaittain, lohikantojen elpymisen ja joen pääuoman eri lohikantojen vaellusajankohtien mukaan. Kalastussääntö sisältää myös kriteerit siitä, miten lohenkalastusta avataan lohikantojen elpyessä.
Heikon lohitilanteen vuoksi lohenkalastuksen avaaminen tulevana kesänä ei ole kuitenkaan vielä mahdollista.
Hyväksyessään hallituksen esityksen Tenon päivitetyksi kalastussäännöksi eduskunta antoi kaksi lausumaa. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkasti Tenon lohikantojen tilaa. Voimakkaita saamelaisten oikeuksien ja omaisuuden suojan kannalta ongelmallisia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä ylläpidetään vain siinä määrin kuin on välttämätöntä lohikantojen toipumisen näkökulmasta.
Eduskunta edellyttää myös, että valtioneuvosto teettää riippumattoman, juridisen selvityksen siitä, miten Tenon kalastus voidaan järjestää omaisuuden suojaa ja muita perusoikeuksia mahdollisimman vähän rajoittavalla tavalla sekä lohikantojen tila huomioiden.