Tenon harjukset ovat tänä vuonna kasvaneet valtaviksi. Paikalliset uskovat niiden olevan Tenojoen kalastuksen uusi vetonaula.
Kun kesä saapuu, niin sotkamolainen Teemu Pyy tietää mitä tekee. Hän lähtee Tenolle kalaan.
Lohenpyynti on ollut Tenojoella kielletty jo neljättä kesää. Pyytä se ei haittaa, sillä hän kalastaa harjusta.
– Tämä on vähän niin kuin perinne. Pyydämme harria nyt neljättä vuotta putkeen täällä Tenojoen varressa.
Hänelle harjus maistuu.
– Harri on älyttömän hyvä ruokakala. Tälläkin reissulla ollaan kyllä kalassa pysytty.
Turisteja on enemmän kuin vuosiin
Karigasniemeläinen yrittäjä Seppo Härkönen kertoo, että turisteja on nyt enemmän kuin vuosiin, ja uskoo kasvun jatkuvan. Hänen mukaansa he ovat tulleet kalastamaan taimenta, harjusta ja siikaa.
– Minä näen, että suomalainenkin on löytänyt Suomen sillä tavalla, että ei enää jaksa lähteä sinne etelän maille, kun siellä on niin kuuma.
Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Mika Aikio näkee harjuspyynnin tuoman turismin hyvänä mahdollisuutena kunnalle. Sitä ei voi tietää, milloin lohenpyynti pääsee jatkumaan, mutta harjus tuo vaihtoehtoisen vetonaulan.
– Tottahan täällä on muitakin kaloja, ja harjus kuuluu niihin. Meidän joissa, Tenossa ja Utsjoessa, kyllä on harjusta aika hyvinkin, sanoo Aikio.
Myös paikallinen kalastaja ja luvanmyyjä Otto Paltto näkee harjuspyynnin positiivisena asiana alueelle. Hän näkee kuitenkin käytännön asioissa vielä parannettavaa. Pyyntikiellot ovat hänen mielestään tiukkoja.
– Tästä minun paikasta alaspäin kymmenen kilometrin alueella on kielto, jonka mukaan ei saa pyytää mitään kaloja, ei edes harjusta.
Paltto tarkentaa ymmärtävänsä, että ei pidä kalastaa siellä, missä lohi nousee sivujokeen.
Vihatusta kyttyrälohesta jotain hyötyä?
Seppo Härkönen sanoo, että harjukset ovat nyt kookkaampia kuin koskaan. Hän arvelee sen johtuvan ravinnosta ja siitä, että ihmiset eivät ole kalastaneet suuria harjuksia pois.
– Uskon, että on ollut hyvä ruokapaikka, mistä harjukset ovat löytäneet ruokaa ja päässeet rauhassa kasvamaan.
Mika Aikion mukaan tänä kesänä on ollut runsaasti hyönteisiä harjusten ravinnoksi. Lisäksi harjusten kasvuun on voinut vaikuttaa vihattukin kalalaji, kyttyrälohi.
Kyttyrälohi nousee joka toinen vuosi Tenoon kutemaan. Aikio arvelee harjusten saaneen viime syksynä hyvin ruokaa niiden mädistä ja jäännöksistä.
Samaa sanoo Otto Paltto.
– Viime kesänä kun suolisti harjusta, sen suoli oli täynnä kyttyrälohen mätiä. Niin se menee: kun ruokaa on paljon, harjus lisääntyy.
