Utsjoessa ja Vetsijoessa saa nyt kalastaa lohta keskiviikkoiltaan asti. Lohia on siellä hieman enemmän kuin muualla Tenossa, missä lohet vain vähenevät.
Jyri Tynkkynen,
Eelis Rytkönen
Tenon lohta saa tänä kesänä kalastaa vain kahden päivän ajan ja vain kahdessa sivujoessa, koska Tenojoen vesistön lohitilanne on edelleen erittäin heikko monta vuotta kestäneestä täysrauhoituksesta huolimatta.
Utsjoella Utsjoen vesistön lohennousualueella ja Vetsijoessa lohikantojen tila on ollut hieman parempi kuin muissa sivuvesistöissä, mutta sielläkään kanta ei kestä täysimittaista lohestusta.
Utsjoessa ja Vetsijoessa saa kalastaa lohta maanantaista kello 19:stä keskiviikkoon kello 19:ään. Saaliiksi saa ottaa vain yhden 30–65 senttiä pitkän lohen.
Lupaehtojen mukaan yli 65-senttiset lohet on vapautettava takaisin jokeen, sillä ne ovat tärkeitä emokaloja lohikantojen elpymisen kannalta.
”Lähinnä symbolinen merkitys”
Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Panu Orell sanoo, että lohikanta ei kestä kuin vähäistä kalastusta. Kahden päivän kaudella on hänen mukaansa lähinnä symbolinen merkitys.
– Tässä on ollut viisi tosi huonoa vuotta, ja nyt näyttää tulevan kuudes, vieläkin huonompi lohivuosi. Jokiin on mennyt hirveän vähän lohta. Totta aina joku saa jonkun kalan, mutta ei se nyt varmasti mitään juhlaa tule olemaan.
Orell odotti, että tänä vuonna olisi tullut jo hieman valoa tunneliin, sillä aiemmin Tenossa on ollut hyviä pikkulohivuosia aina kuuden vuoden välein.
– Edellinen oli vuonna 2018, mutta näyttää, että nyt mennään vain entistä huonompaan suuntaan.
Pitkäaikainen kalastusopas Tero Ronkainen ei haluaisi edes näin lyhyttä kalastuskautta Tenolle.
– Minusta on hyvin valitettavaa, että kalastusta avataan tällaisessa tilanteessa. Lohikannat ovat todella syvässä ahdingossa, ja se ahdinko ei koske pelkästään Tenoa vaan koko Atlantinlohen levinneisyysaluetta.
Myös tutkija Panu Orellin mukaan Tenon lohen tilanne on osa globaalia ongelmaa.
– Ongelmat on havaittu jo 80-luvulla lohen eteläisemmillä levinneisyysalueilla ja pikku hiljaa se on levinnyt pohjoiseen. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Norjassa on laitettu tänä kesänä kymmeniä lohijokia kiinni kesken kauden, koska lohta ei ole noussut.
Tero Ronkaisen mukaan tarvitaan paljon lisää tietoa lohen käyttäytymisestä, jotta voidaan osoittaa ongelmien syyt.
– Onko se ilmastonmuutos, meri- ja jokivesien lämpeneminen tai lohen ravintokalojen väheneminen. Vai ovatko lohen ravintokalat siirtyneet pohjoisemmaksi, eli seuraavatko ne kylmempää merivettä, jota syönnösalueelle vaeltavat lohet eivät löydä.
Opetus- ja kulttuurilupia luvassa myös pääuomaan
Rajajokialueella, Tenon pääuomassa ja Inarinjoessa lohenkalastusta ei sallita tänä kesänä. Yksittäistapauksissa Lapin ely-keskus voi kuitenkin myöntää poikkeuslupia Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin ylläpitoa varten.
Tutkija Panu Orellin mukaan hakemuksia on tullut kymmeniä. Hän haluaisi pitää opetuskalastuksen mahdollisimman pienenä.
– Siinäkin pitäisi muistaa, että tarkoitus on tavallaan symbolinen, että pääsee jälkikasvulle näyttämään, että miten pato rakennetaan, miten kulkutetaan, miten seisovaa verkkoa pidetään. Siinäkään ei ole ideana se, että mahdollisimman paljon tapettaisiin lohta.
Tero Ronkainen taas suhtautuu kulttuuriperusteisiin poikkeuslupiinkin kielteisesti.
– Sekin on minusta turhaa tilanteessa, jossa meillä kenelläkään ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että elpyvätkö lohikannat. Ensin pitäisi varmistaa kantojen elpyminen ennen kuin edes mietitään sitä, tarvitseeko kukaan lohenkalastustaitoa ja onko sitä kulttuuria ollenkaan tulevaisuudessa.
Edit: 2.7.2024 klo 17:14 Otsikkoa muokattu ja video lisätty.
