Myös työnantajat ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Esimerkiksi Boliden Kokkolan sinkkitehtaan prosessityöntekijät ovat pääasiassa alanvaihtajina.
Nuoria kemiantekniikan osaajia valmistuu kemianteollisuuskaupunki Kokkolassa vuosittain 15–20. Se riittää vain yhteen suurteollisuusalueen 80 yrityksestä.
Esimerkiksi Bolidenin sinkkitehdas on ollut täysin riippuvainen alanvaihtajista jo pitkään. Nyt huolettaa, mistä heitä saadaan jatkossa, kun koulutuksesta leikataan.
Lisää: Ammatillisesta koulutuksesta voi kadota Keski-Pohjanmaalta satoja opiskelupaikkoja – erityisesti kärsivät alanvaihtajat
Kokkolalainen Ari Heikkilä, 55, ehti käyttää mahdollisuuden vaihtaa alaa. Pitkän postiuran jälkeen työpaikka löytyi suurteollisuusalueen porttien sisältä.
– Kuten ihmiset hyvin tietävät, parinkymmenen viime vuoden aikana kirjepostin määrä on laskenut koko ajan. Se johti vuosittaisiin yt-neuvotteluihin. Jossain vaiheessa ajattelin, että jotain on tehtävä, jos haluaa pysyä työelämässä loppuun asti.
Heikkilä opiskeli prosessinhoitajaksi ja pääsi töihin Tetra Chemicalsille.
– Siistit ulkotyöt vaihtuivat sisätöihin, mutta hyvin on mennyt. Erilaiset työajat ovat tietenkin vaatineet sopeutumista, mutta kyllä se on siitä lutviutunut.
”Yhteiskunta laittaa ihmiset mustavalkoisesti lokeroihin”
Työnantajat ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen suurista leikkauksista. Esimerkiksi Kokkolassa leikkaukset uhkaavat viedä satoja opiskelupaikkoja aikuisilta ja alan vaihtajilta.
Elokuussa lopetettiin jo aikuiskoulutustuki. Se näkyy syksyn yhteishaussa hakijamäärien laskuna.
Kristiinankaupunkilainen kalustemuotoilija Laura Laakso, 40, myi ja suunnitteli keittiöitä yhdeksän vuotta. Sitten iski uupumus. Laakso päätyi opiskelemaan media-alaa. Nyt hän on yrittäjä.
Leipä on välillä kovassa, mutta Laakso on tyytyväinen, että pystyi vaihtamaan alaa. Työelämään ja opiskeluun hän toivoo monipuolisuutta ja joustavuutta.
– Toivoisin, että ymmärrettäisiin, että voit olla yrittäjä ja tehdä palkkatöitä. Nyt yhteiskunta laittaa ihmiset mustavalkoisesti tiettyihin lokeroihin. Ihmisten pitäisi saada opiskella ja muokata työelämää, kun elämä menee eteenpäin ja tulee uusia tilanteita.
Kemianteollisuuden mukaan osaajapula kärjistyy etenkin, jos Suomeen suunnitellut investoinnit myös Pohjanmaalla toteutuvat. Silloin pitäisi varmistaa kaikin keinoin, että osaajia on saatavissa.
Kemianteollisuuden lisäksi sosiaali- ja terveysala tarvitsee alanvaihtajia. Jos alalle ei saada riittävästi työvoimaa, se johtaa pitkällä tähtäimellä siihen, että tulevaisuudessa joudutaan miettimään rekrytointia ulkomailta, sanoo Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten koulutuspäällikkö Lotta Brännskär.
Santeri Huhta, 25, ja Mika Määttänen, 56, valmistuvat prosessinhoitajaksi ensi keväänä. Huhta on aiemmin opiskellut merenkulkualaa ja työskenteli laivalla kansi- ja konekorjaajana.
– Alanvaihto tuli puheeksi, kun sain lapsen enkä halunnut olla pitkiä pätkiä pois kotoa. Prosessiala tuntui luontevimmalta jatkolta aiemmalle työlle.
Määttänen oli parikymmentä vuotta yrittäjänä ja uupui. Sen jälkeen hän ehti vielä työskennellä venealalla, jossa tuli muutosneuvottelut. Kouluun mies pääsi parin yrittämisen jälkeen.
– Opiskelu on aika raskasta ja vaikeata, kun omista kouluajoista on niin kauan. Pikkuhiljaa se on kuitenkin lähtenyt sujumaan, Määttänen kertoo.
Huhta ja Määttänen toivovat saavansa opiskelujen jälkeen vakituisen työpaikan.
– Ei ole vielä mitään varmaan tiedossa, mutta onhan täällä paljon tehtaita, joten eiköhän sieltä jossain vaiheessa töitä löydy, Huhta toteaa.
