Ainoa tarjous uudeksi terveysasemaksi oli hyvinvointialueelle liian kallis. Epäkelvot tilat aiheuttavat oireita henkilökunnalle ja potilaillekin.
Tiia Korhonen,
Jarmo Nuotio
Kuhmon terveysaseman asiakkaat ja työntekijät joutuvat olemaan edelleen epäkelvoissa tiloissa uuden sotekeskuksen lykkääntymisen takia. Nykyinen terveysasema on käyttöikänsä päässä, ja sisäilmaongelman takia osa työntekijöistä työskentelee kaupungintalolla väistötiloissa.
Väistötiloissa on kaksi kaksi työhuonetta ja vastaanottotila ilman vesipistettä. Kesällä huoneiden lämpötila nousi yli 30 asteeseen. Tiloissa voi tehdä vain pieniä toimenpiteitä ja antaa terveysohjausta.
– Jos voittaisin lotossa, maksaisin itse uuden terveysaseman. Työkaverit ja oma oikea työ ovat niin iso arvo, toteaa viisi vuotta väistötiloissa työskennellyt sairaanhoitaja Päivi Huotari.
Terveysaseman tiloista viidesosa on ollut käyttökiellossa jo vuosia. Kainuun hyvinvointialueen Kuhmon ja Sotkamon vastaanottojen palveluesihenkilö Merja Haverinen pitää tilannetta vaikeana, sillä työntekijät oirehtivat nyt myös muissa kuin käytöstä poistetuissa tiloissa.
– Jopa osa potilaistakin oirehtii. Pahalta tuntuu ja kannan suurta huolta työntekijöiden terveydestä. Meidän pitäisi pystyä järjestämään terveelliset ja turvalliset tilat.
Kuhmon terveysasema on yksi esimerkki hyvinvointialueiden talousahdingosta.
Uuden sotekeskuksen piti valmistua kesällä 2025. Kainuun hyvinvointialue sai vain yhden tarjouksen ja se oli liian kallis. Nyt suunnitelmat on käytävä läpi uudelleen, ja rakentaminen viivästyy vähintään puoli vuotta.
Parakkikin kelpaisi työntekijöille
Kuhmon terveysasemalla työskentelevät sairaanhoitajat Tanja Aittokoski ja Pälvi Saastamoinen ovat odottaneet uusia tiloja jo vuosia.
Arki terveysasemalla on haastavaa. Vain tietyt huoneet ovat käytössä, joten hoitajat käyvät vuorotellen ovella katsomassa, olisiko tila vapaana. Sisäilman takia päivät ovat raskaita.
– Nenä on tukossa ja silmät vuotavat. Meillä kaikilla on monenlaisia oireita, Aittokoski sanoo.
Aittokoski ja Saastamoinen haluavat uskoa, että viivästyksestä huolimatta Kuhmoon saadaan uusi sotekeskus ja koko työyhteisö yhteisiin tiloihin. Se, mihin sotekeskus tulee tai miten se rakennetaan on toissijaista.
– Kunhan olisi vain uudet tilat. Sillä ei ole väliä, onko se rakennettu kiinteästi vai onko se parakkina, Saastamoinen sanoo.
Väistötiloissa kaksi vuotta työskennellyt sairaanhoitaja Tanja Pulkkinen ei ole enää yhtä luottavainen.
– Tilanne on koko maassa, hyvinvointialueella ja kunnassa niin vaikea, että itsellä luotto on hyvin vähäinen.
Tilanne mietityttää myös kuhmolaisia. Esimerkiksi Kyösti Kilponen kertoo, ettei eläkeläisenä paljoa tarvitse, mutta vähäisten palvelujen pitäisi olla lähellä.
– Se on tärkeää jo kainuulaisten veronmaksajien kannalta.
Jaana Sankilampi puolestaan luottaa, että Kuhmoon saadaan uusi sotekeskus, koska sellainen on kaupunkilaisille luvattu.
– Siinä ei ole mitään järkeä, että terveyttä ja sairauksia hoidetaan sellaisissa tiloissa, joissa henkilökunta itse sairastuu.
Naapurissa sotekeskusta rakennetaan jo
Kainuun vt. hyvinvointialuejohtaja Timo Halosen mukaan hyvinvointialueet ovat hyvin samanlaisessa tilanteessa.
Maakuntien tilakeskuksen selvityksen mukaan hyvinvointialueilla on tarve 5,85 miljardin euron tilainvestoinneille. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin tekemässä tänä vuonna yhteensä yli 1,25 miljardin euron tappiot, jotka pitäisi kattaa vuoteen vuoteen 2026 mennessä.
Halonen pitää tilannetta ristiriitaisena. Taloustilanteen takia muutoksia on pystyttävä tekemään hyvin nopeasti, mutta samalla on vastattava palvelutarpeeseen.
– On täysin selvää, että jos ja kun pidämme kiinni velvoitteistamme, tavalla tai toisella valtion pitää tulla myös vastaan.
Kuhmon sotekeskus on hyvinvointialueen investoinneissa kiireellisyyslistan kärjessä. Naapurikunta Sotkamo rakentaa parhaillaan itse uutta sotekeskusta, johon hyvinvointialue tulee vuokralaiseksi. Halosen mukaan lista ei ole muuttunut, toteuttamistapa on vain erilainen.
