Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Osa suomalaisista ei ole päässyt terveyskeskukseen lain takaamassa 14 päivässä. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkisista tilastotiedoista.
Alueelliset erot ovat isot. Heikoin tilanne on Etelä-Karjalassa (68 prosenttia asiakkaista sai hoitoa viimeistään 14 vuorokauden kuluessa), Pohjois-Pohjanmaalla (71 prosenttia) ja Päijät-Hämeessä (75 prosenttia).
Nykyinen hoitotakuu on ollut voimassa vasta viime syksystä saakka, mutta pian se on taas pidentymässä. Hallitus on kertonut aikovansa pidentää hoitotakuun kolmeen kuukauteen.
Vaikka hoitotakuun toteutumisessa ollut ongelmia, sen pidentämistä ei kuitenkaan nähdä kestävänä ratkaisuna esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, joka on yksi heikoimmin hoitotakuusta suoriutuneista hyvinvointialueista.
Hyvinvointialueen Oulun palvelualueen ylilääkäri Jussi Piuva sanoo, että hyvinvointialueen toiveena oli, että hoitotakuun tiukentuminen tarkoittaisi lisää resurssia perusterveydenhuoltoon.
– Nyt huolettaa, jääkö perusterveydenhuollon vahvistaminen tekemättä.
Sama on viesti Kainuun hyvinvointialueella, jossa lähes 90 prosenttia potilaista on päässyt hoitoon 14 vuorokaudessa. Perusterveydenhuollon ylilääkäri Atte Veteläinen sanoo, että parempi olisi ollut kehittää terveydenhuoltoa.
Veteläistä mietityttää, mistä säästöä aiotaan saada hoitotakuuta löyhentämällä. Hän toivoo, että kyse ei ole perusterveydenhuoltoon kohdistuvista suorista säästöistä.
– Potilaat kärsivät tästä. Terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta tämä antaa aiheen perustellusti kysyä, onko valtionhallinnon tasolta halua satsata perusterveydenhuollon kehittämiseen.
Kartasta voit katsoa, miten hoitotakuu toteutui hyvinvointialueilla. Toisen sivun grafiikasta näet, moniko asiakas pääsi hoitoon missäkin ajassa. Luvut perustuvat THL:n julkaisemiin tilastoihin maaliskuulta 2024.
Luvut on laskettu kaikista toteutuneista kiireettömistä sairaanhoidollisista asiakaskäynneistä etävastaanotot mukaan lukien.
Hyvinvointialueet eivät ohjaa potilaita muualle
Suurin syy hoitojonoihin Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa, kuten muuallakin, on pula hoitohenkilökunnasta, etenkin lääkäreistä.
Pula koskee myös esimerkiksi Oulua, jossa koulutetaan lääkäreitä ja käytännössä kaikkia muitakin hoitoalan ammattilaisia. Siellä 14 vuorokauden sisällä hoitoon pääsi vain 40 prosenttia potilaista.
Jussi Piuvan mukaan jonoutuminen tarkoittaa sitä, että kiireisimmät potilaat täytyy ottaa jonon ohi.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sari Raassina sanoo, että hoidon kiireellisyyden arviointia tehdään jokaisella hyvinvointialueella. Se varmistaa sen, että nopeasti hoitoa tarvitsevat saavat sitä.
Hyvinvointialueilla olisi mahdollisuutena myös antaa palveluseteleitä yksityisille tai ohjata hoitoon toiselle hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueet ovat kuitenkin käyttäneet näitä keinoja vain vähän, jos sitäkään. Sari Raassina ei tiedä, että palveluseteleitä olisi käytetty millään hyvinvointialueella perusterveydenhuollon kiireettömissä palveluissa.
Jussi Piuva sanoo, että muualle hoitoon ohjaaminen haittaisi hoidon jatkuvuutta. Ihanne olisi, että potilaan hoitotaho ei vaihtuisi jatkuvasti.
Hoitotakuu ei tarkoita aina lääkärin tapaamista
Oululainen Lassi Pitkänen, 19, on turhautunut jonojen pituuteen. Hän sai viime joulukuussa opiskelijaterveydenhuollosta reseptin kolmiolääkkeeseen, josta tuli sivuoireina mielialaoireita, ruokahaluttomuutta ja levottomuutta. Hänen oikeutensa opiskelijaterveydenhuoltoon loppui, joten hän yritti päästä terveyskeskukseen hoitoon sivuoireiden takia helmikuussa.
Hän odottaa yhä lääkäriaikaa, joka on toukokuun puolessavälissä. Odotusaikana hän on saanut lääkärin konsultaatiota viestitse.
– Hyvä, että on tehty kuitenkin mitä on pystytty.
Sinänsä hoitotakuu ei edellytä sitä, että potilas kohtaisi lääkärin, joten Pitkäsen tapauksessa virallisesti hoitotakuu on voinut toteutua viesteillä, jos hänen tapauksensa ylipäätään on katsottu hoitotakuun piiriin kuuluvaksi.
Se ei toki poista sitä, että odotusaika on tuntunut pitkältä.
Myös lappeenrantalainen Helka Koskimäki kuvaa kokemustaan lääkäriajan saamisesta ”erittäin huonoksi”.
Hänelle tarjottiin tammikuussa akuuttiin vatsavaivaan lääkärin hoitoaikaa maaliskuulle, puolentoista kuukauden päähän. Puhelimessa hoitaja antoi hänelle ohjeita.
Tavallinen ihminen ei välttämättä tiedä, onko hän hoitotakuujonossa vai onko hänen asiansa katsottu sellaiseksi, että se ei kuulu hoitotakuun piiriin. Siksi emme voi varmaksi sanoa, ovatko myöskään Koskimäki tai Pitkänen olleet hoitotakuujonossa.
Hoitotakuu ei myöskään määrittele, millaista hoidon kuuluu olla. Esimerkiksi lääkäriltä saatu viesti tai jonkin muun ammattilaisen tapaaminen voi olla riittävä täyttämään hoitotakuun.
Sari Raassinan mukaan olennaista onkin, että terveydenhuollossa pystytään arvioimaan, mikä on kullekin sopiva tapa saada hoitoa.
Raassinan mukaan ihmisen kokemus hoidosta on myös eri asia kuin se, onko ihminen saanut lääketieteellisesti vaikuttavaa hoitoa. Vaikka hoitojono olisi pitkä, asiakas voi kokea saaneensa hyvää hoitoa, tai toisaalta hoitotakuun toteutuminen ei takaa, että potilaalle jäisi olo, että hänen asiansa on hoidettu.
