Aiemmin Suomessa oli lukuisia yksityisen terveydenhuollon paikallisia yrityksiä. Nyt yksityiset terveyspalvelut keskittyvät käytännössä kolmelle terveysjätille.
Yksityisten terveyspalveluiden markkina on kaventunut Suomessa niin rajusti, ettei asiakkailla ole käytännössä enää valinnanvaraa eikä lääkäreillä todellista mahdollisuutta perustaa menestyviä yrityksiä alalle. Tätä mieltä ovat Ylen aamussa vierailleet asiantuntijat.
Yksityinen markkina on keskittynyt kolmelle suurelle yritykselle: Terveystalolle, Mehiläiselle ja Pihlajalinnalle. Vuonna 2008 suuret ketjut hallitsivat 30 prosenttia lääkärimarkkinasta, ja vuonna 2020 niiden osuus oli jo 65 prosenttia.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääekonomisti Olli Kaupin mukaan luvut aliarvioivat yksityisten lääkäripalveluiden keskittynyttä tilannetta Suomessa.
– Vielä ehkä viisitoista vuotta sitten meillä oli Suomessa paljonkin paikallisia vahvoja yksityisiä lääkäriasemia, hän kuvaa yksityisen terveydenhuollon markkinatilanteen rajua muutosta.
Yle kertoi tänään, että Terveystalossa on paljastunut ylilaskutusta. Työterveyshuollon asiakkailta on toistuvasti veloitettu toteutunutta pidemmistä käynneistä. Kyse ei ole satunnaisista erehdyksistä vaan toiminta on jatkunut pidemmän aikaa. Terveystalon mukaan kyse on yksittäisistä tapauksista.
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen kertoo, ettei lääkäreillä ole enää todellista mahdollisuutta perustaa uusia menestyviä yrityksiä.
– Sinänsä perustamiselle ei varmasti ole mitään esteitä, mutta usein pienemmät yritykset – joskus nopeasti, joskus pienellä viiveellä – päätyvät ostetuiksi näihin isompiin ketjuihin.
Hänen mukaansa markkinatilanne ei ole enää potilaan eikä lääkärin etu.
– Ostajalla tai hyvinvointialueilla järjestäjinä ei ole kovin paljoa valinnanvaraa. Usein kilpailutuksiin saadaan juuri nämä kolme yritystä, jotka antavat tarjouksensa.
Ratkaisut käyvät vähiin
Alalla on tehty yli 300 yrityskauppaa vuosina 2008–2020, mikä selittää markkinan voimakasta keskittymistä. Kaupin mukaan vuoden 2020 jälkeen uusia kauppoja ei ole juuri syntynyt.
Hänen mukaansa yrityskauppavalvonta ei pure yritystoiminnan asteittaiseen keskittymiseen kovin hyvin nykyisen liikevaihtorajan vuoksi.
Käytännössä kilpailuvirasto ei voi tutkia kauppaa, jossa iso ketju ostaa yrityksen, jonka liikevaihto jää alle 10 miljoonan euron.
– Jos ajatellaan, että Suomessa paikalliset terveyspalvelumarkkinat ovat hyvin pieniä, niin hyvin harva yritys ylittää tämän kymmenen miljoonan euron rajan.
Kaupin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ajanut itselleen oikeutta tutkia poikkeustilanteissa myös sellaisia kauppoja, joissa liikevaihtoraja ei ylity.
