Tervolan kunnassa on tehty Kätkävaaran luontopolkua koskeva päätös, josta harva tuntuu tietävän.
Rovaniemeläinen ohjelmapalveluyrittäjä Ilari Kotajärvi sanoo soittaneensa viime vuonna Tervolan kuntaan, ja kysyneensä, voiko hän tuoda asiakkaitaan Kätkävaaraan. Kunnasta oli vastattu, että maksavien asiakkaiden tuominen luontopolulle on kielletty.
Kotajärvi päätti, ettei hän tässä tilanteessa ota Kätkävaaraa asiakkaiden kanssa tehtävien retkien kohteeksi. Hän ihmettelee sitä, että kiellosta huolimatta useat muut yritykset myyvät yhä retkiä Kätkävaaraan.
– En ole ikinä ymmärtänyt semmoista, että on kielto, mutta ei valvota, että sitä noudatetaan, Kotajärvi päivittelee.
Jos Tervola linjaisi niin, että vain oman kunnan yritykset saavat myydä retkiä Kätkävaaraan, se olisi Kotajärvelle ok.
– Kunhan säännöt ovat kaikille samat.
Kunnanjohtajan mukaan kielto oli pakko tehdä
Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska vahvistaa, että kielto tehtiin viime vuonna. Se perustuu Kätkävaaraan saadun rahoituksen ehtoihin.
– Luontopolulle on saanut ulkopuolista rahoitusta, joka on tarkoitettu yleishyödyllisille hankkeille. Luontopolku ei saa olla yrityskäytössä, Simoska sanoo.
Luontopolkuun on saatu muun muassa Leader-rahoitusta, joka koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta.
Simoskan mukaan kiellosta on kerrottu yrityksille, jotka ovat kysyneet kunnalta, voiko asiakkaita viedä Kätkävaaraan.
Hän toivoo, että yritykset voisivat mahdollisesti käyttää luontopolkua, jos polttopuista ja jätehuollosta sovittaisiin korvaus kunnan kanssa. Vielä on epäselvää, onko tämä mahdollista.
Simoskan mukaan yksityismailla oleva luontopolku on eri asemassa kuin valtionmailla olevat, Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämät luontokohteet. Metsähallitus voi sopia yrittäjien kanssa käyttökorvauksesta.
Tervola ei ole ongelmansa kanssa yksin. Naapurikunnassa Rovaniemellä muun muassa kyläyhdistyksen ylläpitämä Vikajärven laavu kärsi safariyritysten asiakasryhmistä, ja yrityksille laitettiin kieltokyltti, kertoi Lapin Kansa toissa vuonna.
Kunta ei pysty valvomaan kieltoa
Kunnan tekninen johtaja Janne Pekkarinen ei sen sijaan tiennyt kiellosta, kun Yleltä soitettiin hänelle.
Myöhemmin selviää, että luontopolkua koskevat päätökset onkin ilmeisesti tehty kunnan hallinto-osastolla. Tekninen osasto on vastannut muun muassa parkkipaikan suurentamisesta, uudesta huoltorakennuksesta ja reitin polttopuu- ja vessahuollosta.
Pekkarisen mukaan Kätkävaaran kävijämäärä saattaa olla jopa kymmenkertaistunut viime vuosien aikana.
– Kävijämäärä on ollut vuositasolla 400–500 paikkeilla. Tänä päivänä se on ehkä 3000–4000 tienoilla. Emme missään vaiheessa osanneet kuvitella tätä, Pekkarinen sanoo.
Arvio perustuu parkkipaikalla olevien autojen ja vieraskirjan nimien havainnointiin. Kävijälaskuri reitille on ostettu, mutta sitä ei ole saatu vielä toimimaan.
Pekkarinen kertoo, että kunnasta käydään 2–3 kertaa viikossa tuomassa reitille polttopuita ja huoltamassa vessoja. Muutoin Kätkävaarassa ei käydä, eikä kunnalla ole resursseja laittaa mitään valvontaa luontopolulle.
– Valvonnan suhteen olemme aika kädettömiä. On pakko luottaa siihen, että yritykset kunnioittavat paikkaa, joka on saatu yleishyödylliseen, ei kaupalliseen käyttöön, Pekkarinen muotoilee.
Kyläläinen ei tiennyt kiellosta
Myöskään Kätkävaaran lähellä Louen kylässä asuva Pirjo Hietala ei tiennyt kunnan kieltäneen yrityksiä tuomasta asiakkaitaan Kätkävaaraan, vaikka hän istuu kunnan teknisessä lautakunnassa ja on Louen kyläyhdistyksen puheenjohtaja.
Yhdessä Hietalan kanssa etsimme turhaan kiellosta kertovaa kylttiä luontopolun lähtöpisteeltä. Myöhemmin selviääkin, että kieltotaulu on parkkipaikalla olevan huoltorakennuksen seinässä.
Hietalan mukaan on selvää, etteivät reitin vessat ja polttopuuhuolto riitä isoille matkailijaryhmille.
– Kunnan pitää kehittää viestintää yritysten suhteen siitä, miten tehdään yhteistyötä kunnan kanssa, Hietala sanoo.
”Ei kai sitä voi estääkään”
Oulusta Kätkävaaran luontopolulle olivat kahden koiran kanssa tulleet Liisa Kaasila ja Jukka Collan. Kierros kesti heillä kolmisen tuntia.
Kaasilan mukaan luontopolun kieltäminen yrityksiltä on vaikeaa, koska paikka on avoin kaikille.
– Ei kai sitä voi estääkään, Kaasila sanoo.
Collan pohtii, onko tosiaan kunnan tehtävä tuoda puut luontopolun tulistelupaikoille. Kaasilan mielestä esimerkiksi yritysten kunnan kanssa sopima vuosimaksu luontopolun käytöstä voisi olla hyvä tapa jakaa kustannuksia.
– Matkailuyrittäjien tehtävä on hoitaa osuutensa kustannuksista, Kaasila sanoo.
