Suomalaiset saavat rahoilleen yhä selvästi aiempaa vähemmän vastinetta kaupoissa, ravintoloissa ja palveluissa. Ylen kone kertoo, millainen on oma tilanteesi.
Petteri Lindholm,
Joel Kanerva,
Ilkka Kemppinen
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaiset saavat rahoillaan yhä selvästi vähemmän tuotteita ja palveluita kuin muutama vuosi sitten.
Tähän vetosivat juuri SAK:n jäsenliitot, jotka vaativat tulevalle kahdelle vuodelle kymmenen prosentin palkankorotuksia. Työnantajaleiri tyrmäsi vaatimukset ja sanoi niiden kiihdyttävän inflaatiota.
Riippumatta siitä, miten palkkaneuvotteluissa käy, työntekijäpuolen perustelunaan käyttämä ostovoimakuoppa on todellinen. Suomalaisten elintaso on laskenut viime vuosina jyrkästi, kun inflaatio on ollut poikkeuksellisen korkeaa ja palkankorotukset ovat jääneet selvästi hintojen nousutahdista.
Kuinka paljon kukkaron ostovoima on kenelläkin heikentynyt?
Se riippuu siitä, saako tulonsa eläkkeenä vai palkkoina ja työntekijöillä siitä, minkälaisia palkankorotuksia kukin on saanut. Palkansaajilla ostovoima ehti laskea huipustaan keskimäärin jopa noin kahden kuukauden palkan verran.
Ylen koneella voit kokeilla, miten juuri sinun ostovoimasi on käynyt.
Voit syöttää koneeseen tulosi ennen tai jälkeen veroja. Tarkemman arvion saat, jos muistat tulosi verojen jälkeen – tällöin myös verotuksen muutokset tulevat huomioiduksi.
Toipuminen kuopasta on kesken
Ostovoima kääntyi uudestaan nousuun viime vuoden keväällä.
Aiempien vuosien pudotus oli kuitenkin niin voimakas, että elintaso ei ole läheskään tavoittanut entistä tasoaan.
Keskivertopalkansaajalla pudotus ostovoiman huipulta pohjalle oli yli kahdeksan prosenttia. Nyt kun ostovoima on jo noussut, keskimäärin palkansaajilla on miinusta jäljellä huipputasolta noin 4,5 prosenttia.
Ekonomisti arvioi Ylelle, että jos SAK:n vaatimista palkankorotuksista toteutuisivat edes puolet, ostovoimakuoppa olisi kuitattu runsaassa parissa vuodessa.
SAK vaatii ensi vuodelle kuuden prosentin korotuksia ja sitä seuraavalle vuodelle neljää prosenttia. Tällä tahdilla ostovoimakuoppa olisi luultavasti kurottu jo ensi vuonna.
Vientiteollisuuden heikon suhdanteen vuoksi näin suuria palkankorotuksia voi tuskin kuitenkaan pitää ainakaan todennäköisinä.
Mistä ostovoimaa kurittava inflaatio johtuu?
Viimeksi suomalaisten ostovoima heikkeni vuoden 2007 finanssikriisin jälkimainingeissa.
Vaikka maailmantalous ajautui taantumaan ja Euroopassa rahoituskriisiä seurasi velka- ja valuuttakriisi, suomalaisten ostovoima heikkeni tuolloin kuitenkin vain pari prosenttia huipputasoltaan.
Siihen verrattuna viime vuosien ostovoimapudotus on ollut poikkeuksellisen suuri.
Ennen pudotusta suomalaisten ostovoima ehti nousta finanssikriisin jälkeen noin seitsemän vuoden ajan. Mikä aiheutti nopean inflaation, joka söi suomalaisten ostovoimaa?
Ensimmäinen inflaatiosysäys tapahtui 2021, kun yhteiskunnat avautuivat pandemiasulkujen jäljiltä ja talous piristyi nopeasti.
Kysyntä nousi kohisten pandemiavuosien vähäisen kulutuksen ja vähäisten investointien jäljiltä. Tuotannossa taas oli suuria pullonkauloja, kun tehtaiden kapasiteettia oli ajettu pandemia-aikana alas ja globaalit toimitusketjut takkusivat. Kun tuotanto ei kyennyt vastaamaan kiihtyvään kysyntään, hinnat alkoivat nousta.
Hintojen nousu kiihtyi, kun Venäjä hyökkäsi keväällä 2022 Ukrainaan ja pysäytti energiatoimituksia Eurooppaan. Paitsi energia itsessään, myös muut tuotteet kallistuivat, koska energiaa tarvitaan käytännössä kaikkien tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa.
Lisäksi taustalla vaikutti Euroopan ja Yhdysvaltain pitkään jatkunut raha- ja finanssipoliittinen elvytys.
Laskuun inflaatio kääntyi uudestaan vasta vuoden 2023 alussa.
Suomessa hintojen nousu rauhoittui kunnolla tämän vuoden keväällä, jolloin inflaatiovauhti laski alle kahteen prosenttiin eli Euroopan keskuspankin tavoitevauhtiin.
Koko euroalueella piti kuitenkin odottaa tämän vuoden lokakuuhun asti, että hintojen nousu laski alle kahteen prosenttiin.
Ekonomisti: Viime vuosien ostovoimakuoppa on muodostumassa jo sukupolvikokemukseksi
