Marjanpoimintabisneksiin liittynyt ulkomaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäyttö on asinatuntijan mukaan poikkeuksellinen ihmiskaupan muoto Suomessa.
– Marjanpoimijoiden hyväksikäytössä hyödynnettiin rakenteellisia ongelmia ja valtion hyväksymiä käytäntöjä, kertoo erityisasiantuntija Anni Valovirta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ihmiskaupparaportoinnista.
Ansaintariski on ollut poimijalla, mikä on mahdollistanut hyväksikäyttöä.
– Jos poimija ei onnistu keräämään tarpeeksi marjoja, hänen tulonsa jäävät pieniksi. Se lisää taloudellista painetta ja riippuvuutta marjayrityksestä, sanoo Valovirta.
Ihmiskaupan muodot ovat Suomessa hyvin moninaiset.
– Meillä on työperäistä hyväksikäyttöä, joiden pahimmat ilmentymät ovat ihmiskauppaa. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy esimerkiksi paritukseen liittyvä ihmiskauppaa. Näiden lisäksi Suomessa esiintyy ihmisarvoa loukkaavia olosuhteita, kuten pakkoavioliittoja tai rikolliseen toimintaan pakottamista, Valovirta luettelee.
Ihmiskaupparikoksia voivat olla myös alaikäisen käyttäminen lasta seksualisoivan materiaallin tekemiseen tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan esitykseen.
Valovirran mukaan Suomessa tunnistetaan hyvin nimenomaan työperäinen hyväksikäyttö ihmiskauppana.
– Nyt vasta muualla Euroopassa aletaan havahtua, että työntekijöihin kohdistuva hyväksikäyttö ei vaadi suurta poikkeuksellisuutta, että se voisi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön.
Poliisitarkastaja Måns Enqvist Poliisihallituksesta kertoo, että Suomessa työperäisiä ihmiskauppajuttuja selvitetään enemmän kuin muualla EU:ssa. Sen sijaan seksuaalisia ihmiskauppajuttuja on vähemmän.
– Olemme pystyneet paremmin paljastamaan työperäisiä tapauksia. Niistä ilmoitetaan herkemmin.
Seksuaalinen hyväksikäyttö vaatii paljon tutkimista, ja tapauksissa ihmiskauppa voi olla vaikeasti tunnistettavissa. Seksin myynti on Suomessa sallittua, mutta paritus ei.
Enqvistin mukaan sekä seksuaalisessa hyväksikäytössä että työperäisessä hyväksikäytössä näyttö ihmiskaupasta ei aina riitä oikeudessa.
– Esimerkiksi rajanveto ihmiskaupan ja kiskonnan tapaisen työsyrjinnän kanssa on haastavaa. Seksuaalisessa hyväksikäytössä on usein helpompaa löytää näyttöä parituksesta kuin ihmiskaupasta.
Tekijöistä vähän tietoa
Valovirta kertoo, että ihmiskaupan tekijöistä on Suomessa suhteellisen vähän tietoa, ja tämä on alue, joka vaatisi lisää tutkimusta. Hän mainitsee, että tekijät voivat olla yllättäviä ja usein heillä on jonkinlainen läheinen tai riippuvuussuhde uhriin. Tekijä voi olla perheenjäsen, puoliso, läheinen ystävä tai joku muu luotettu henkilö.
– Suomessa tunnistetaan vähemmän ihmiskauppaa, joka tulisi järjestäytyneen rikollisuuden taholta.
Valovirta korostaa, että monissa tapauksissa tekijän ja uhrin välinen valta-asetelman epätasapaino mahdollistaa hyväksikäytön.
Tekijät saattavat käyttää hyväkseen uhrin heikkoa asemaa ja luottamusta, erehdyttämällä heitä esimerkiksi työn luonteesta tai olosuhteista.
Uhrin riippuvuus tekijästä voi kasvaa hiljalleen, kun uhri uskoo, että asiat paranevat ajan myötä, vaikka todellisuudessa hänen oma määräysvaltansa vähenee.
Suomalaislapset ihmiskaupan uhreina
Työperäisen ihmiskaupan uhrit ovat useimmiten ulkomaalaisia, jotka eivät tunne suomalaista yhteiskuntaa eivätkä välttämättä osaa kieliä.
Esimerkiksi seksuaalisessa hyväksikäytössä ihmiskaupan uhrit ovat myös suomalaisia. Anni Valovirran mukaan todellisia määriä tapauksista on vaikea arvioida, sillä osa ihmiskaupasta jää tunnistamatta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto selvitti viime keväänä lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa Suomessa.
– Yli kaksikolmasosaa näistä ihmiskaupan uhreista oli suomalaisia lapsia.
Meillä on suuri huoli ns. hatkalapsista.
poliisitarkastaja Måns Enqvist
Verkossa tapahtuva lasten ja nuorten hyväksikäyttö on yleistynyt koronavuosien jälkeen maailmanlaajuisesti.
Verkon välityksellä tapahtuva hyväksikäyttö voi muuttua ihmiskaupaksi silloin, kun se sisältää esimerkiksi kiristämistä.
– Meillä on suuri huoli ns. hatkalapsista, jotka karkaavat sijoituskodeista. He voivat päätyä ihmiskaupan uhreiksi, kertoo poliisitarkastaja Måns Enqvist.
Ihmiskauppa ja hyväksikäyttö voivat kohdistua myös marginaaleissa eläviin ihmisiin, kuten asunnottomiin, alkoholisoituneisiin ja päihteiden käyttäjiin. Näissä ryhmissä tapahtuva hyväksikäyttö saattaa jäädä usein pimentoon ja tunnistamatta.
Syrjäytyneiden ihmisten kohdalla on erityisen suuri riski, että he eivät itse ymmärrä joutuneensa hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhriksi. Uhri saattaa olla hyvin riippuvainen hyväksikäyttäjästään ja nähdä tämän jopa auttajana, vaikka todellisuudessa heitä käytettäisiin hyväksi.
Myös ilman oleskelulupaa Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat joutua ihmiskaupan uhreiksi.
