Jatkossa ikäihmisten sekä lasten ja nuorten rajoituksiin tulisi suhtautua varovaisemmin, arvioi THL:n pääjohtaja Mika Salminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan ja tutkimusprofessorin Mika Salmisen mukaan korona-aikana sosiaalisten kontaktien välttelyssä mentiin liian pitkälle. Salminen kommentoi korona-ajasta saatuja oppeja Yle Uutiset Sunnuntai -ohjelmassa.
Haastattelussa käytiin läpi korona-ajan suurimmat virheet ja onnistumiset.
Tänään sunnuntaina on kulunut tasan viisi vuotta siitä, kun Suomessa hallitus julisti poikkeusolot 16. maaliskuuta 2020.
Poikkeusolot näkyivät kansalaisten arjessa monella tavalla. Koulut ja työpaikat siirtyivät kotiin, ikäihmisiä tervehdittiin ikkunan takaa, Uusimaa suljettiin, tehtiin runsaasti koronatestejä ja käytettiin kaasvomaskeja.
Arki muuttui konkreettisesti kodeissa ja hoitolaitoksissa. Salminen on kritisoinut mediassa, että ikäihmiset eristettiin sosiaalisesti, vaikka heidän olisi kuulunut itse saada vaikuttaa asioihin.
– Ikäihmisten kohdalla ehkä siinä alussa oltiin vähän liiankin jyrkkiä. Jotkut ihmiset sitten linnoittautuivat kotiinsa ihan liiallisestikin. Siitä on sitten monenlaista sekä sosiaalista että terveyshaittaa, kun ei oikeastaan liikuttu.
Suurin virhe koulujen ja yliopistojen sulku
Pääjohtaja Mika Salmisen mukaan kaikkein suurin virhe tehtiin lasten ja nuorten kohdalla, kun koulut ja yliopistot pidettiin pitkään suljettuina.
– Koulujen sulut ja erityisesti yliopistojen kaksi vuotta kiinni pitäminen oli varmaan virhe näin jälkijättöisesti ajateltuna. Ihmisiä pidettiin liian pitkään poissa normaalista elämästä.
Myöhemmin selvisi, etteivät lapset levitä koronaa yhtä paljon kuin aikuiset.
– Heti kun rokottaminen oli saatu valmiiksi, olisi ehkä pitänyt avata, Salminen toteaa kouluista.
Koteihin eristäytymisellä on ollut kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveydelle.
– Meillä oli jo käynnissä vähän sellainen kehitys, että nuorilla tällaiset ahdistusongelmat ja pelko tulevaisuudesta olivat lisääntymässä. Tämä koronapandemia vaikeutti sitä. Kun tuli vielä sota päälle, niin se on kyllä varmasti näkynyt.
Salmisen mukaan maailmalla tuli vielä vakavampia ongelmia, kun lapsia jäi rokottamatta, kun kaikki paikat olivat kiinni.
Tuleviin pandemioihin varauduttava lisää
Salmisen mielestä rokotteisiin ja ylipäätään varautumiseen kannattaa satsata. Suomessa oli kohtuullinen tilanne, mutta oli myös parannettavaa.
– Tilanteita oli harjoiteltu, mutta harjoitus on aina erilainen kuin todellinen tilanne.
Salmisen mielestä oli järkytys, kun esimerkiksi Pohjoismaat sulkivat rajat toisiltaan.
– Toivoisin, että maiden välillä olisi enemmän yhteistyötä, ettei rajoja tarvitsisi sulkea niin pitkään ja tiiviisti.
Korona-aika oli rankkaa aikaa kaikille suomalaisille ja koko maailmalle.
– Asiat menivät päälaelleen. Toivon, ettei samanlaista tule enää uudelleen omalle kohdalleni. Todennäköistä kuitenkin on, että uusia pandemioita tulee.
Katso koko haastattelu alla olevalta videolta:
