Tieltä suistuvat turistit työllistävät Lapin pelastuslaitosta ja viimein se aiotaan huomioida myös rahoituksessa

Hallitus esittää, että matkailijamäärät noteerataan pelastuslaitosten riskikerrointa laskettaessa. Tämä on ollut Lapin pelastuslaitoksen harras toive jo vuosien ajan.

Lapissa vilkkaimpina joulusesongin päivinä jopa puolet hälytyksistä voi liittyä matkailuun. On vuokramökkien palohälytyksiä, tieltä suistumisia ja joskus vakaviakin onnettomuuksia. Sellainen oli kahden ihmisen kuolemaan johtanut minibussin ja singaporelaisturisteja kuljettaneen linja-auton törmäys kuukausi sitten.

Matkailun aiheuttamaa kuormitusta ei hyvinvointialueiden rahoituslaissa ole aiemmin noteerattu mitenkään. Nyt hallitus esittää, että matkailu ja lentokentät huomioidaan pelastustoimen rahoituksessa. Esitys on lausuntokierroksella ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.

Lapin pelastuslaitosta johtavalle Markus Aarrolle esitys on ilouutinen.

– Hieno juttu kaiken kaikkiaan. Mutta sen verran olen varovainen, että katson mitä euroina tulee ulos, ennen kuin alan tuulettaa.

Laskutoimitus on joka tapauksessa monimutkainen, eikä esityksestä voi vielä päätellä lisärahan määrää. Toivottavasti satojatuhansia euroja kuitenkin, Aarto sanoo.

Pelastusjohtaja tulkitsee, että nyt korjataan alkuperäisen rahoituslain valuvika, joka on ollut tiedossa koko ajan. Matkailun lisäksi riskikertoimeen aiotaan nostaa myös öljy- ja aluskemikaalivahinkojen riskit, jotka kuormittavat Suomenlahden rannalla.

Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa riskikertoimen lisäksi asukasmäärä ja asukastiheys.

Pelastuslaitoksen alkutalvi ennätyskiireinen

Lapissa keskimäärin neljäsosa hälytyksistä liittyy matkailuun. Aarto kertoo, että lukuun on päädytty omien tilastojen lisäksi sen perusteella, mikä on ero tehtävämäärissä kun Lappia vertaa toisen, asukasmäärältään saman suuruisen alueen tehtävämääriin.

Talven turistisesongin avaava joulukuu on perinteisesti Lapin pelastuslaitoksen vilkkain kuukausi. Aarto kertoo, että viime joulukuussa tehtäviä oli yli 450.

– Se on isoin määrä sinä aikana, kun olen pelastusjohtajana toiminut.

Joulukuulle osui nelostien kokonaan sulkenut pääkallokeli, ja peilijäät ovat koetelleet niin lappilaisia kuin matkailijoita monena muunakin päivänä.

– Tänä vuonna kelit eivät ole olleet meidän puolella, vaan ne sahaavat koko ajan. Erityisesti tieltä suistumisten määrä on ihan selvästi kasvussa.

Talvinen ajotie on ilman peilijäätäkin haaste kesäkeleihin tottuneille, kuten se oli autonsa hallinnan menettäneelle indonesialaisturistille.

Lait törmäsivät Lapissa ja perustuslaki voitti

Varovaisen hyvistä uutisista huolimatta Lapin hyvinvointialuetta painavat alijäämät, jotka hallitus velvoittaa kattamaan ensi vuoden loppuun mennessä.

Näin Lapissa ei aiota tehdä, vaan hyvinvointialue on asettanut tavoitteeksi vuoden 2030 ja päivittänyt sopeuttamisohjelmansa sen mukaan. Aluehallitus totesi viime viikolla, että kun terveyspalvelut takaava perustuslaki ja aikarajoista säätävä hyvinvointialuelaki ovat ristiriidassa, perustuslaki voittaa.

Jos Lapin hyvinvointialue noudattaisi aikarajoja, joista hallitus valtiovarainministerin suulla vakuuttaa pitävänsä kiinni, neljäsosa tämän vuoden budjetista menisi alijäämän kattamiseen.

– Nyt jännitetään sitä, miten valtiovarainministeriö suhtautuu talouden sopeuttamisohjelman päivitykseen, vaaditaanko siihen vielä kovin paljon muutoksia ja muokkauksia, sanoo hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela.

Alue tarvitsee valtiovarainministeriöltä pikimmiten siunauksen 74 miljoonan euron lainanottovaltuuksille, joita tarvitaan esimerkiksi tietojärjestelmien hankintaan. Lainarahaa tarvitaan myös pelastusasemien rakentamiseen.