Kesä pidentää usein terveydenhuollon jonoja, ja niin kävi nytkin. Elokuussa yli 31 000 henkeä oli odottanut kiireettömään hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.
Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja siinä, miten hoitotakuu toteutuu kiireettömässä erikoissairaanhoidossa. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemista tilastoista.
Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli kesän lopulla eniten Pohjois-Savossa (31,0 %) ja Pohjois-Karjalassa (27,4 %). Pienimpiä luvut olivat näiden naapureissa eli Etelä-Savon (2,2 %) ja Etelä-Karjalan (4,1 %) hyvinvointialueilla.
Myös yli puoli vuotta odottaneiden määrä suhteessa väkilukuun vaihteli alueittain. Pohjois-Savo oli tässäkin kärkipaikalla (102,8 odottajaa / 10 000 asukasta), ja parhaan tuloksen sai Etelä-Karjala (7,7 odottajaa).
THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen muistuttaa, että hyvinvointialueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Joillakin alueilla on pulaa henkilökunnasta, ja ikärakenteet poikkeavat toisistaan.
– Jos hyvinvointialueella on paljon yli 65-vuotiaita, niin tietyissä sairauksissa on luonnollisesti enemmän jonoa, esimerkiksi kaihileikkauksissa ja lonkan tai polven tekonivelleikkauksissa.
Viime elokuussa lähes 15 000 potilasta odotti pääsyä kaihileikkaukseen. Heistä miltei 13 prosenttia oli odottanut yli puoli vuotta.
Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odotti yli 12 000 potilasta. Yli kuusi kuukautta jonottaneita heistä oli 36 prosenttia.
Molemmissa potilasryhmissä hoitotakuu toteutuu yhä harvemman kohdalla. Väestön vanhetessa näiden potilaiden määrä kasvaa entisestään.
THL ei saanut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lukuja elokuulta 2024. Puute johtui teknisistä ongelmista. Niinpä yllä olevassa THL:n tietoihin perustuvassa grafiikassa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan kohdalla edellisiin kuukausiin perustuvaa arviota.
Jonottavien määrä korkea jo pari vuotta
Kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonottavien määrä on pysynyt suurena jo parin vuoden ajan, samoin yli hoitotakuun ajan odottaneiden. Luvuissa on jonkin verran kuukausittaista vaihtelua.
Elokuun lopussa 166 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Yli puoli vuotta odottaneita oli lähes 31 000 eli 18 prosenttia kaikista potilaista.
– Yleisesti ottaen kesä on aina sellaista aikaa, jolloin jonot vähän kasvavat, koska toimintoja on supistettu, kuten viime kesänäkin, Tuominen kertoo.
Yli kolme kuukautta mielenterveyspalveluita odottaneiden lasten ja nuorten määrä on noussut huhtikuusta 200:lla. Tämäkin selittyy ainakin osittain kesäkuukausien toiminnan hiljenemisellä.
Vuoden takaiseen verrattuna tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut. Viime vuoden syyskuussa mielenterveyspalveluita odotti yli 700 lasta ja nuorta. Tämän kesän lopulla luku oli 658.
Katso Yle Areenasta: Laskelmien mukaan hyvinvointialueiden alijäämä on nousemassa tämän vuoden osalta 1,5 miljardiin euroon. Ovatko hyvinvointialueiden palvelut kriisissä vai eivät?
Korjaus 16.10.2024 kello 8.21: Korjattu erikoissairaanhoitoon odottavien potilaiden lukumäärä sekä yli puoli vuotta odottaneiden lukumäärä.