Viimesijaista toimeentulotukea on leikattu yhä useammalta viime syksystä lähtien. Samaan aikaan toimeentulotuen tarve kasvaa, koska muihin ensisijaisiin tukiin on myös tehty säästöjä.
Tuen perusosan alentamiseen voi johtaa esimerkiksi nuorella opintojen keskeyttäminen tai se, ettei ole ilmoittautunut työvoimatoimistoon työnhakijaksi tai osallistunut tarjottuihin työllisyys- tai kotoutumispalveluihin.
Toimeentulotuen perusosan alentaminen kurittaa usein samoja ihmisiä, joiden työttömyysturvaa ja asumistukea on jo leikattu. Näiden ihmisten talous on jo valmiiksi tiukilla, koska leikkausten lisäksi myös muut elämisen kulut ovat kallistuneet inflaation takia.
Kun viime vuoden kesäkuussa perusosaa alennettiin yhdeltä ihmiseltä, tämän vuoden kesäkuussa heitä oli jo 3 800.
Tammi- ja heinäkuun välisenä aikana tukea on alennettu jo noin 12 000 saajalta. Suurin syy tuen vähentämiseen oli työnhaun laiminlyönti tavalla tai toisella.
Toimeentulotuen alentaminen oli koronaepidemian takia hyllyllä useita vuosia. Kela alkoi toimeenpanna lakia taas täysimääräisesti viime vuoden elokuusta alkaen.
Ennen koronaa tuen perusosaa alennettiin vuosittain noin 12 000–16 000 ihmiseltä. Tämä tarkoittaa noin viittä prosenttia kaikista toimeentulotuen hakemuksista.
Sosiaalihuolto ottaa kopin ja yrittää auttaa
Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa ensin 20 prosentilla ja sen jälkeen 40 prosentilla. Ennen alentamista tuen saajalta kysytään syitä, miksi hänen tukeaa ei tule vähentää.
Tuen alentaminen ei saisi vaarantaa ihmisen välttämätöntä toimeentuloa tai johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen.
Kela lähettää tuen alentamisesta tiedon hyvinvointialueiden sosiaalihuoltoon, jotta ne voisivat tarjota ihmiselle sopivaa apua. Te-toimistot puolestaan lähettävät tiedon Kelaan, jos työnhakija ei osallistu työllisyyspalveluihin tai kieltäytyy tarjotusta työtä.
– Me käymme heidän kanssa läpi sitä taloudellista tilannetta, mutta myös tulevaisuuden ajatuksia. Mitä he ajattelevat, että he voisivat tehdä. Joskus vain neuvotaan, että sinun pitäisi käydä te-toimistossa.
– Joskus vaaditaan vähän enemmän, ohjataan esimerkiksi lääkäriin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin, palvelyksikköpäällikkö Jenny Rusk aikuisten sosiaalipalveluista kertoo. Rusk työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta tai nuorille Ohjaamojen järjestämät työpajat.
Ruskin mukaan heille tulee paljon nuoria, alle 25-vuotiaita asiakkaita. Osalla heistä on jäänyt koulu kesken tai opinnot ovat jatkuneet niin pitkään, ettei opintotukea voi enää saada.
– Sitten voi itse kokea, että työ- tai toimintakyky ei ole hyvä. On ehkä käyty lääkärissä, mutta sitä ei ole pidemmälle tutkittu, joten ei voi saada sairauspäivärahaa. Osa kokee, että ei vain pysty, ahdistaa tai on mielenterveydellisiä ongelmia.
Rusk kertoo, että osa asiakkaista ei edes tiedä, että heidän pitäisi käydä ilmoittautumassa työnhakijaksi te-toimistossa tai he ovat muuten eksyksissä suomalaisessa virastoviidakossa.
Laiminlyönnin korjaamisella eli vaikka palveluihin hakeutumisella voi estää tuen leikkaamisen. Perusosaa voidaan alentaa kerrallaan kahdeksi kuukaudeksi.
Kaikki eivät huoli apua, vaan sinnittelevät vähemmällä rahalla
Kela teki tuen alentamiseen liittyen hyvinvointialueille eniten ilmoituksia sosiaalityön tarpeesta.
Muita syitä olivat maahanmuuttajan yli kaksi kuukautta kestänyt toimeentulotuen asiakkuus, alle 25-vuotiaan nuoren neljä kuukautta kestänyt tukiasiakkuus ja tätä vanhemman vuoden kestänyt tuen nostaminen.
Tuen leikkaamisen kohteeksi joutuneilla ihmisillä voi olla taustalla monenlaisia päihde- ja terveysongelmia sekä syrjäytymistä. Esimerkiksi nuoret ovat voineet jäädä aiemmin ilman tarvitsemaansa tukea.
– Tämä asiakasryhmä koostuu pääasiassa henkilöistä, joilla ei ole koulutusta tai ylipäätään työhistoriaa sen isommin. Sieltä nousee nuoret hyvin vahvasti esiin.
– Heillä on erilaisia haasteita, koska he ovat yleensä yhteiskunnan heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Päihdeongelmaa on hyvin vahvasti sekä asunnottomuutta ja terveyshuolia eli se haasteiden kirjo on hyvin laaja, asiakasohjausyksiköstä vastaava sosiaalityöntekijä Elina Halonen kuvailee. Halonen työskentelee Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Halosen mukaan moni asiakkaista ei pysty koskaan kokopäivätyöhön, ja muutenkin polkua työelämää harjoitellaan yksi askel kerrallaan: Kuntouttavasta työtoiminnasta siirrytään työkokeiluun ja palkkatukityöhön.
Palvelyksikköpäällikkö Jenny Rusk kertoo, että alentamispäätöksen saaneita ihmisiä yritetään saada kiinni kirjein ja soitoin, ja heille tarjotaan palvelutarpeen kartoitusta.
– Kaikki eivät vastaa, vaikka joidenkin kohdalla tästä olisi varmasti hyötyä. Joskus asiat ovat menneet sillä tavalla solmuun, että siihen tarvitaan ulkopuolista apua. Jotkut tulevat kiltisti ja ovat iloisia, toiset eivät välttämättä halua tulla. Sanoisin, että 20–50 prosenttiin heistä saadaan jonkinlainen yhteys.
Esimerkiksi yksin asuvan, lapsettoman ihmisen perusosa on tänä vuonna 587,71 euroa kuukaudessa. 20 prosentin leikkauksen jälkeen rahaa jäisi käyttöön enää 470,17 euroa, 40 prosentin jälkeen enää 352,63 euroa kuukaudessa.
Sillä pitäisi kattaa välttämättömät menot, kuten ruoka, vaatteet ja puhelin. Miten näin pienellä summalla oikein pärjää?
Vastaava sosiaalityöntekijä Elina Halonen kuvailee monien asiakkaiden olevan hyvin säästeliäitä.
– He ovat oppineet ottamaan vastaan sen, mitä taloustilanne tuo eteen, ja elämään sen mukaan. Tietysti tässä voi näkyä myös pimeä työ, tai että saadaan varoja muilla keinoin, eli kuitenkin sitten pärjätään. Tämän takia on sitten sellaista välinpitämättömyyttä perusosan alentamista kohtaan.