Virkamiestyöryhmä esitteli ehdotuksensa toimeentulotuen uudistamiseksi.
Toimeentulotukeen ehdotetaan muutoksia, jotka lisäisivät tuensaajien velvoitteita hakea kokoaikaista työtä ja leikkaisivat maksetun tuen määrää nykyistä enemmän, mikäli velvoitteita ei täytetä.
Muutoksia esitetään toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän tänään julkaistussa muistiossa.
Ehdotuksissa tuen saajia patisteltaisiin sanktioita kiristämällä muiden etuuksien tai työllisyyspalveluiden pariin.
Työryhmän mukaan esimerkiksi toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa 50 prosenttia, mikäli henkilö ei ole kehotuksesta huolimatta ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. Myös osa-aikaisesti työskentelevillä, kannattamatonta yritystoimintaa pyörittävillä ja ilman opintotukimahdollisuutta opiskelevilla olisi jatkossa velvollisuus ilmoittautua kokoaikaisen työn hakijaksi.
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jota maksetaan, jos palkka tai muut tulot eivät muuten riitä elämiseen. Tuki on alun perin ajateltu lyhytaikaiseksi tueksi yllättäviin tilanteisiin, mutta käytännössä monessa kotitaloudessa pärjääminen voi olla pitkään toimeentulotuen varassa.
Muistion esitellyt työryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-Aho sanoo työryhmän arvioineen ehdotuksia myös perustuslaillisesta näkökulmasta.
– Olennaista on, että ihmisellä on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa tähän kokonaisuuteen. Ei ole kyse siitä, että kokoaikatyötä olisi tarkoitus saada, vaan sitä on tarkoitus hakea, Siika-Aho sanoi muistion julkaisun jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Työryhmän tarkoituksena on korostaa toimeentulotuen viimesijaisuutta.
Tuen hakijan tulisi aina ensin hakea hänelle muut mahdolliset niin sanotut ensisijaiset etuudet, kuten työttömyysetuudet tai opintotuki. Mikäli muita tukia ei haeta, voidaan myös tässä tapauksessa toimeentulotukea leikata.
Tavoitteena 70 miljoonan euron säästöt
Työryhmän työn pohjana toimivat hallitusohjelman linjaukset. Hallitusohjelman mukaan uudistuksen olisi tarkoitus vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää tuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana etuutena.
Tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea tarvitsevien määrä väestöstä ja vahvistaa julkistaloutta 70 miljoonalla eurolla.
Työryhmä hakisi säästöjä toimeentulotuen menosta muun muassa ottamalla täysimääräisesti huomioon myös vähäisiksi katsottavat tulot, kuten veronpalautukset, erilaiset rahalahjat sekä vanhempien antamat avustukset.
Nykyisin toimeentulotuen ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa, eli tämän verran on mahdollista tienata ilman, että se vaikuttaa maksettavan toimeentulotuen määrään. Työryhmä ehdottaa tämän suojaosan poistamista, koska sillä ei ole ollut työryhmän mukaan erityistä työllisyysvaikutusta. Muutos säästäisi toimeentulotuen menoista noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Työryhmä väläyttää myös toimeentulotuen perusosan tason alentamista ja toteaa, että perustuslaista ei seuraa “välttämättä” ehdotonta estettä tälle. Muistiossa on laskettu esimerkkisäästö, jossa perusosan tason alentaminen yhdellä prosentilla toisi noin 12 miljoonan euron säästöt ja neljän prosentin alennus 48 miljoonan euron säästöt. Vuonna 2025 perusosa on esimerkiksi yksinasuvalla 593,55 euroa.
Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Viime vuonna toimeentulotuen saajien määrä on ollut kasvussa. Hallituksen leikkaukset muihin etuuksiin nostavat toimeentulotuen tarvetta. THL on arvioinut, että leikkaukset siirtäisivät noin 100 000 ihmistä toimeentulotuen piiriin.
Perustoimeentulotuen saajissa 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina. Työryhmä kasvattaisi kuntien rahoitusosuutta nuorten toimeentulotukimenoissa nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin. Tämän on tarkoitus patistella kuntia pohtimaan keinoja esimerkiksi työllistää nuoria kesätyöpaikkoihin toimeentulotuen rahoittamisen sijaan.
Kuntaliitto jätti kuntien rahoitusosuuden kasvattamista koskevaan kohtaan eriävän mielipiteen. Muuten muistio oli yksimielinen.
Työryhmän ehdotuksia ei ole vielä käsitelty poliittisella tasolla. Hallituksen olisi tarkoitus antaa esitys toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta kevään aikana. Uudistus astuisi voimaan aikaisintaan vuonna 2026.
* Juttua muokattu klo 11.46: Lisätty Siika-Ahon kommentti tiedotustilaisuudesta sekä tieto kuntien rahoitusosuuden kasvattamista koskevatsta ehdotuksesta.
