Kenen pitää tulla toimistolle? Kuka saa jäädä mökille ja jatkaa töitä lomapaikalta? Anna Tenhu sanoo, että on törmännyt joillakin työpaikoillaan näihin kysymyksiin.
– Toiset pakotetaan toimistolle, toiset saavat jatkaa etätöissä, hän kertoo.
Anna Tenhu on viestinnän ammattilainen ja toimittaja. Tenhu sanoo, että hänen kokemuksensa mukaan joillain työpaikoilla ollut tilanteita, joissa tietyt työntekijät ovat saaneet jatkaa etätöissä, kun taas toiset on pakotettu toimistolle ilman selkeää perustelua.
Tenhun mukaan ongelmat korostuvat, jos työpaikoilla ei ole yhtenäisiä ja johdonmukaisia sääntöjä.
– Eihän etätyöstä voi päättää pärstäkertoimella, vaan sen mukaan, mitä työtehtävä vaatii, Tenhu kertoo ja sanoo ymmärtävänsä hyvin, että monissa työtehtävissä työpaikalle tulo on tarpeen.
Anna Tenhun kokemukset eivät ole epätavallisia.
Etätöissä on meneillään murrosvaihe
Työterveyslaitoksen (TTL) johtava tutkija Virpi Ruohomäki sanoo, että osassa työpaikoista ei vielä koronanpandemian liki pakotetun etätyöskentelyn jälkeen ole saatu aikaan selkeitä ohjeita etä- ja hybridityöhön.
– Etätöiden osalta on menossa murrosvaihe, ja muutosjohtaminen on edelleen käynnissä. Organisaatioissa haetaan nyt tasapainoa etätöiden ja läsnätöiden yhteensovittamiseksi, Ruohomäki arvioi.
Työ- ja organisaatiopsykologian dosentti Ruohomäki sanoo, että etätöihin opittiin koronapandemian aikana tehokkaasti. Vaikka pandemia on ohi, monet monet työntekijät haluaisivat edelleen jatkaa etätöissä.
– Voi olla, että on hankala palata toimistolle, jos on tottunut siihen vapauteen ja joustavuuteen, mitä etätyö tarjoaa.
Toimistopakosta hän ei silti puhuisi.
– Toimistopakko on minusta aika jyrkkä ilmaisu. Itse näkisin keskustelun sellaisena, että pakon sijaan kannattaa miettiä, miten asioista sovitaan yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kesken ja siellä toimistoilla, tiimeissä yhdessä.
Vapauden antaminen lisää tyytyväisyyttä
– Jos työpaikkailmoituksessa lukisi, että se on täysin läsnä, en ole varma, hakisinko sinne, sanoo Liisa Stenberg.
Stenberg työskentelee kirjailijana sekä digipalveluiden suunnittelun johdossa rakennusalalla, missä hän vastaa asuntokehittäjä Newil&Baun digitaalisten myyntikanavien ja asukaspalveluiden suunnittelusta.
Työ sisältää niin itsenäistä työskentelyä kuin yhteistyötä kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Valtaosa hänen työtehtävistään on mahdollista toteuttaa etänä, mihin Stenberg on tottunut.
– Meillä etätyökäytännöt ovat joustavia, ja tiimit sopivat yhdessä, kuinka toimistopäivät ja etäpäivät järjestetään.
Stenbergin tiimissä on esimerkiksi yksi päivä viikossa, jolloin kaikki pyrkivät olemaan toimistolla.
Stenberg pitää tärkeänä, että työntekijöille annetaan mahdollisuus valita itselleen sopivimmat työskentelytavat. Se lisää tehokkuutta ja tyytyväisyyttä.
Hän painottaa, että luottamus työntekijöihin on olennainen osa hyvää johtamista. Jos yritys edellyttäisi ehdotonta, päivittäistä läsnäoloa toimistolla ilman selkeää syytä, hän saattaisi nähdä sen merkkinä mahdollisesta luottamuspulasta.
Stenbergin työpaikalla on esimerkiksi joustettu niin, että lomamatkaa voi pidentää ja tehdä töitä ulkomailta.
Etätyössä piilee myös riskejä
Vaikka etätyöllä on monia hyviä puolia, huonojakin löytyy, muistuttaa TTL:n Ruohomäki.
– Nostaisin esiin yksinäisyyden ja siihen liittyvät haasteet. Yhteisöllisyyden ylläpitämisen lisäksi organisaation uudistuminen, ideointi ja innovointi ovat sellaisia asioita, mitkä ehkä kaipaavat kasvokkaista yhdessä tekemistä, hän sanoo.
Etätyön pitkän aikavälin riskejä ei välttämättä vielä edes tiedetä tai tunnisteta. Ruohomäen mukaan etätyön huonoja puolia kannattaa miettiä varsinkin nyt syksyllä, kun palataan töihin.
Ruohomäki korostaa, että töissä ollaan yhdessä ja töitä tehdään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Työyhteisö voi rikastuttaa, ja vuorovaikutus voi olla sujuvampaa kasvotusten kuin teknologiavälitteisesti.
Lisäksi nuoret, uransa alussa olevat työntekijät tarvitsevat kunnon perehdytystä ja opastusta.
– Ja se kyllä parhaimmillaan onnistuu tämän hetken tiedon mukaan kasvotusten ja yhdessä keskustelemalla.
