Suomi on tiettävästi tunnettu Japanissa joulupukista ja Muumeista. Taruolentojen lisäksi japanilaisia kiinnostaa Suomessa myös aito, joskin nousevan auringon maasta katsottuna kaukainen, alkuperäiskansa saamelaiset.
Japanilainen Ako Yamakawa opettaa saamea Tokion vieraiden kielten yliopistossa TUFS:ssa. Pohjoissaamen kielikursseja on ollut tarjolla etänä yliopiston avoimessa yliopistossa syksystä 2021 alkaen.
Ensimmäinen Yamakawan pohjoissaamen kielen kurssi täyttyi heti. Yhteensä 21 oppilasta ilmoittautui. Halukkaita olisi ollut enemmänkin.
Ako Yamakawa on opettanut vuosikymmeniä suomen kieltä eri kouluissa. Muutama vuosi sitten hän sai tilaisuuden alkaa opettaa myös pohjoissaamen kursseja TUFS:n avoimessa yliopistossa. Se oli Yamakawalle aluksi suuri haaste, sillä saamen kieli oli päässyt ruostumaan.
– Se oli hyvä tilaisuus verestää saamen kielen taitojani. Minä kokeilen.
Yamakawa uskoo, että Japanissa on paljon Pohjoismaista ja alkuperäiskansoista kiinnostuneita.
– Aina kun opetan pohjoismaisista kulttuureista, niin joku oppilas kiinnostuu alueen alkuperäiskansasta, saamelaisista.
Yamakawalla on kurssien jälkeen tapana opettaa saamenkielisiä puheenparsia, jotka oppilaat hänen mukaansa muistavat vuosia.
Luonnonläheinen alkuperäiskansa herätti kiinnostuksen jo nuorena
Ako Yamakawa oli jo nuorena kiinnostunut Pohjoismaista. Hänelle myös luonto on ollut aina tärkeä.
Kun hänelle selvisi, että Pohjoismaissa on eräs luonnonläheinen alkuperäiskansa, saamelaiset, halusi hän oppia saamen kielen. Se ei ollut kuitenkaan helppoa Japanista käsin. Siksi hän lähti tämän pohjoisen kansan keskuuteen oppimaan kieltä ja tutustumaan saamelaiseen kulttuuriin.
Yamakawa opiskeli yliopistossa vieraita kieliä kuten suomea, ja sai Suomen valtiolta stipendin, jolla unelma Suomen vierailusta tulisi toteen.
Hän opiskeli muutaman vuoden Helsingin yliopistossa muiden kielien lisäksi myös pohjoissaamea, mutta Helsingissäkään hän ei kokenut saavansa tarpeeksi saamen kielen opetusta.
– Ajattelin, että tämä ei ole hyvä. Jos koko ajan olen täällä Helsingissä, en ehkä koskaan pääse puhumaan saamea. Minun täytyy mennä paikkaan, jossa voin kuunnella ja keskustella saameksi.
Seuraava askel vei Oulun yliopistoon, jossa hän syventyi saamen kielioppiin. Tämäkään ei vielä riittänyt Yamakawalle.
– Huomasin, olen täällä asunut siellä jo kaksi vuotta, mutta en pääse puhumaan sanaakaan saamea.
Kielimatka huipentui, kun hän sai stipendin Norjassa Koutokeinossa sijaitsevaan saamelaiseen korkeakouluun.
Ensimmäiset kuukaudet Koutokeinossa olivat kuitenkin uuvuttavia. Yamakawa väsyi jatkuvaan kaamokseen ja tuntui, ettei hän opi saamen kieltä. Joulun jälkeen hän viimein huomasi ymmärtävänsä muiden puhetta.
Paikalliset Koutokeinossa monesti yllättyivät hänen kielitaidoistaan. Hän oli oppinut saamen, mutta ei norjaa.
– Saamen kieltä osaat, mutta et norjaa, se on todella hienoa!, minulle sanottiin joka paikassa.
Norjassa hän pääsi lopulta tutustumaan myös luonnonläheiseen kulttuuriin. Yamakawa pääsi auttamaan poroerotuksissa ja seuraamaan poron nylkemistä.
– Pääsin myös juomaan poron verta. Se on hyvin omituinen kulttuuri, mutta minulla on paljon kunnioitusta muita kulttuureja kohtaan.
Opiskelijoita kiinnostaa kulttuuri ja taide
Yksi Ako Yamakawan oppilaista on Koji Osaki, japanin kielen opettaja Hokkaidosta. Myös hän on hyvin kiinnostunut pohjoismaisista kulttuureista. Osaki kertoo, että Japanissa on hyvin vähän tietoa saamelaisista ja se vähäinenkin on hyvin pintapuolista ja eksotisoitua. Hän haluaa oppia, millaisia saamelaiset todella ovat.
– Olisi hienoa, jos voisin vierailla tulevaisuudessa siellä Saamenmaassa, Osaki toivoo.
Saamen kielen opiskelija Michie Kawaoka, virkamies Hiroshimasta, on puolestaan hurmioitunut saamelaistaiteesta. Haastattelussakin hänellä on saamelaistaiteilija Mari Boinen t-paita yllään.
– Minä pidän saamelaismusiikista ja haluan ymmärtää laulujen lyriikoita, Kawaoka kertoo saameksi.
