Tavarataloketju Tokmanni kertoi eilen, että se aikoo muuttaa ruokakaupan markkinat Suomessa.
Hyötyykö myös kuluttaja uudesta ruokakaupan toimijasta?
Tokmanni aloittaa yhteistyön hollantilaisen kauppajätti Sparin kanssa ja elintarvikeosastot muuttuvat brändin mukaisiksi. Ensimmäinen uuden mallin ruokaosasto avataan kesällä.
Onko puhe markkinoiden muuttamisesta suureellista puhetta vai realismia?
Kysyimme asiaa kansainvälisen kaupan professorilta ja kaupanalan asiantuntijalta.
1. Tokmanni tulee, laskeeko ruoan hinta?
Kysymykseen ei ole vielä selvää vastausta, sanoo kansainvälisen myynnin professori Saara Julkunen Itä-Suomen yliopistosta. Professori muistuttaa kuitenkin Tokmannin elintarvikekaupan mittaluokasta.
– Tämän kokoisella verkostolla, millä Tokmanni on nyt tulossa markkinoille, ei pysty vaikuttamaan ruoan hintaan yleisesti.
Tokmannilla on yli 200 myymälää, joista 20:ssä myydään myös tuoretuotteita.
Vielä ei ole selvää millaisella otteella Tokmanni aikoo tulla elintarvikemarkkinoille. Tutkimusten mukaan kuluttajille kaksi tärkeintä tekijää ruokakaupan valinnassa ovat hintataso ja myymälän sijainti.
Toimitusjohtaja Mika Rautiaisen puheita Julkunen tulkitsee niin, että Tokmanni aikoo lähteä ruokakisaan hintakilpailulla.
Kaupanalan konsulttina toiminut asiantuntija Harri Hokkanen arvioi, että yhteistyö Sparin kanssa antaa Tokmanille uusia mahdollisuuksia kilpailla hinnoilla Sparin suuren hankintaverkoston turvin.
Hokkanen uskoo, että jo puhe voi vaikuttaa.
– Jo pelkkä Tokmannin ilmoitus tuoda Spar Suomeen, voi vaikuttaa jonkin verran hintoihin lyhyellä tähtäimellä.
2. Tokmanni myy ruokaa jo nyt – mikä muuttuu?
Siirtyminen kuivatuotteista tuoretavaraan on iso kynnys, ja tuoretavaran toimitusketjujen hallitseminen vaatii erityistä osaamista.
Se ei ole kuitenkaan Tokmannille aivan vierasta, sillä toimitusjohtaja Rautiainen oli aikaisemmin K-Citymarkettien elintarvikekaupasta vastaava johtaja.
Tokmannilla on sen verran ”taloudellisia hartioita”, että osaamista voidaan myös ostaa, Julkunen arvioi.
Hokkanen arvioi, että Tokmanni on tulossa ruokakauppakisaan osuvan kokoisilla myymälöillä.
Hänen mukaansa Tokmanni asettuisi juuri siihen supermarket- tai market-kokoluokkaan, jossa selvästi yli puolet ruokakaupasta tehdään.
Julkunen puolestaan muistuttaa tutkimuksista, jotka kertovat asiakkaiden olevan erityisen kauppaketju-uskollisia juuri ruokaostoksissaan.
3. Lidlillä kesti vuosia saada jalansija – onko Tokmannilla yhtään helpompaa?
Suomalaisessa ruokakaupassa edellinen merkittävä käänne nähtiin 23 vuotta sitten, kun saksalainen Lidl-ketju rantautui Suomeen.
– Helppoa ei ole ollut, Julkunen luonnehtii saksalaisjätin taivalta.
Tällä kertaa tulokkaalla on yksi iso etu.
Lidl joutui aloittamaan ruokakauppabisneksen tonttien etsimisellä, kaavoitushaasteiden selättämisellä ja myymälöiden rakentamisella.
Tokmannilla sen sijaan laaja myymäläverkosto on valmiina. Myös Spar on vielä monella muistissa. Spar-ketjun omat myymälät katosivat Suomessa 20 vuotta sitten.
– Siinä mielessä tässä puhutaan kahdesta aivan eri maailmasta, Julkunen kiteyttää Lidl–Tokmanni-vertailunsa.
Mutta toisaalta aivan uudella tulokkaalla oli yksi etu: asiakkaiden uteliaisuus saksalaisihmettä ja uusia valikoimia kohtaan oli valttikortti.
Tosin joku raja uutuudenviehätykselläkin on: Lidl joutui lopulta muuttamaan kassojensa tavaraliukuhihnat, koska suomalaisille kuluttajille eivät kelvanneet saksalaisten pikaista tavaroiden pakkaamista edellyttävät lyhyet liukuhihnat.
4. Onko ruokakaupassa kermaa kuorittavaksi?
Ruokakauppaa Suomessa vankasti hallitsevat S- ja K-ryhmät kertovat kilpailevansa ankarasti hinnoilla kuluttajan eduksi.
Tokmannin perustaja ja entinen omistaja Kyösti Kakkonen epäilee pyyteettömyyttä. Onko ruokakaupassa katetta, josta riittää otettavaa Tokmannillekin?
Ennustaminen on vaikeaa tälläkin alalla, jonne mahtuu menestyviä ja vähemmän menestyviä yrityksiä.
Julkusen mukaan ruokakaupan kannattavuuseroista on vaikea saada kattavaa kokonaiskuvaa. Esimerkiksi Keskon kauppiaiden kesken on suuria eroja myynnissä ja kannattavuudessa.
– Kyllä ruokakauppa on samanlaista bisnestä kuin mikä tahansa bisnes. Siellä on erittäin hyvin toimeentulevia yksiköitä ja toisenlaisia yksiköitä.
Julkunen tietää mitä puhuu. Ennen yliopistouraansa hän toimi 20 vuotta K-kauppiaana lähikaupassa ja Citymarketissa.
5. Miten ison viipaleen Tokmanni saa?
Päivittäistavarakaupan arvo on tuoreimman tiedon mukaan lähes 23 miljardia euroa.
Siitä S-ryhmän osuus on yli 48, K-ryhmän 34 ja Lidlin hieman vajaa kymmenen prosenttia. Tokmannin osuus on noin kolme prosenttia.
Kuinka suureksi elintarvikekauppa voisi kasvattaa Tokmannin osuuden koko päivittäistavarakaupassa vaikkapa kymmenessä vuodessa? Se on liian vaikea kysymys jopa professorille.
Ratkaisevaa on se, kuinka nopeasti Tokmanni tuo elintarvikemyyntiä muuallekin myymäläverkostoon kuin nyt suunniteltuun 20 myymälään.
Hokkanen muistaa, että Suomesta poistuessaan vuonna 2005 Sparilla oli 300 myymälää, joilla se pääsi vähän yli kuuden prosentin markkinaosuuteen.
Miten Lidlin ja Tokmannin tulo ruokabisnekseen eroavat, professori Saara Julkunen?
