Kun Tomi Ek sai kutsun työ- ja elinkeinoministeriöön alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen luokse, hän rupesi heti miettimään strategiaa.
– Tällainen ele tekee nöyräksi. En halunnut lähteä negatiivinen kulma edellä vaan tuoda pöytään ratkaisuja, Ek sanoo.
Vantaalla asuva 44-vuotias entinen toimitusjohtaja kertoi lokakuussa Ylelle hakeneensa kahden vuoden aikana tuloksetta noin 250:tä työpaikkaa. Juttu poiki Ekin mukaan toistasataa yhteydenottoa ja kolme työhaastattelukutsua jo jutun julkaisupäivänä.
Ek kertoo, että erilaisia mahdollisuuksia on tullut ja nyt hän miettii, mihin tarttuisi.
Työllisyydestä ja työvoimapolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri halusi tavata Ekin. Olihan hänen ensimmäinen reaktionsa jutusta, että miten Ekin kaltainen ihminen ei saa töitä maassa, jossa puhutaan osaajapulasta.
– Totta kai minua ja kollegoitani kiinnostaa se, mitä voisimme tehdä paremmin varsinkin nyt, kun olemme matalasuhdanteessa ja työttömyys kasvaa edelleen, Pylkkänen sanoo.
Ek oli kutsusta mielissään, koska oli yrittänyt päästä ministeriön pakeille aiemminkin. Hän sanoo oppineensa niin paljon työnhausta ja sen ongelmista, että ehkä kokemuksista voisi olla hyötyä laajemminkin. Kaikkea vastuuta työllistymisestä ei voi Ekin mukaan laskea pelkästään työnhakijan laariin.
Tänä syksynä Suomessa on 280 000 työtöntä työnhakijaa. Luku on kasvanut vuoden takaisesta 30 000:lla, mutta avoimia työpaikkoja on tarjolla 60 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työnhaku sujuvammaksi
Tomi Ek toi alivaltiosihteerin pureskeltavaksi nipun konkreettisia ehdotuksia, miten työnhaku sujuisi paremmin.
Hän esimerkiksi ehdottaa, että henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan kirjattaisiin suoritetun tutkinnon ja haettujen työpaikkojen lisäksi laajemmin tietoa työkokemuksesta, kyvyistä ja siitä, mihin hakija halua suuntautua.
Pylkkänen myöntää, että järjestelmää on kehitettävä koko ajan, jotta kohtaanto työmarkkinoilla tehostuu. Työttömyys on tällä hetkellä niin laajaa, ettei työn välittäminen suju virkailijavoimin ilman digitaalisia järjestelmiä.
– On pakko ottaa tekoäly avuksi. Silloin pystyisimme helpommin yhdistämään soveltuvan osaamisen työnhakijoita avoimiin työpaikkoihin, hän sanoo.
Jotta työtön työnhakija saisi työttömyyspäivärahaa, hänen on lain mukaan haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa TE-toimistojen ylläpitämällä Työmarkkinatori-verkkosivustolla. Ekin mielestä järjestelmä on puutteellinen ja sen käyttämiseen kaivattaisiin selkeämpää ohjeistusta.
– Voin vaan kuvitella, kuinka hankalaa järjestelmien kanssa rämpiminen on jollekin itseäni iäkkäämmälle, joka joutuu ensimmäistä kertaa työttömäksi.
Yritysten tarpeet näkyviksi
Hän halusi näyttää Pylkkäselle myös muutamia työpaikkailmoituksia. Niissä useissa haetaan yhtä henkilöä, mutta vaatimukset ovat niin kovat, että käytännössä osaaminen vastaa Ekin mielestä kokonaista tiimiä.
– Usein yritykset voisivat tehdä selkeämpiä työpaikkailmoituksia. Silloin ihmiset voisivat rohkaistua hakemaan niihin ja perustella osaamisensa osuvuuden työpaikkaan, Pylkkänen myöntää.
Hän muistuttaa, että jotta ministeriöllä olisi mahdollisimman kattava kuva työmarkkinatilanteesta, yritysten ja muiden työnantajien pitäisi tehdä omat tarpeensa aidosti näkyväksi.
– Monissa yrityksissä voi olla piilotarpeita, eli paikkoja on todellisuudessa enemmänkin kuin mitä ilmoitetaan.
Poikkeuksellinen vieras ministeriössä
Pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti ilman työtä olleiden määrä on kasvanut vuoden takaisesta. Alivaltiosihteeri halusi kuulla, miten yli kahden vuoden työttömyys on vaikuttanut Tomi Ekin elämään.
– Minua huolettaa, että monesti kun ihminen on pitkään työttömänä, itsetunto ja osaaminen alkavat rapistua. Tulojen pienenemisen myötä voi myös terveys heikentyä, Pylkkänen sanoo.
Ek miettii hetken ja myöntää, että Pylkkäsen huoli on ihan oikea. Hän kertoo nähneensä TE-toimiston järjestämissä tapahtumissa henkilöitä, joiden ulkoisesta olemuksesta voisi päätellä, että he eivät ole työkykyisiä.
Itse hän on halunnut pysyä aktiivisena ja yrittänyt sopeutua muutoksiin parhaalla mahdollisella tavalla.
– Minut on niin monissa vesissä keitetty, ettei tämä työttömyys ole mennyt tunteisiin. Tietoisesti taistelen lannistumista vastaan.
Ei ole kovin tyypillinen tilanne, että työtön työnhakija kutsutaan keskustelemaan ministeriöön. Yleensä näissä korkeissa neuvotteluhuoneissa istuvat virkamiehet ja työnhakijoiden sekä työnantajien edustajat.
– Vaatii paljon rohkeutta ja aktiivisuutta, että kansalainen tulee kertomaan, millaista työnhaku todellisuudessa on. Jos kritiikki kohdistuu meihin ja meidän järjestelmiimme, otamme sen tietenkin vakavissamme, Pylkkänen sanoo.
Tapaamisaika alkaa olla lopussa. Hieman yllättäen tällä kertaa kiireisempi aikataulu on alivaltiosihteerin sijaan työttömällä. Ekin pitää nimittäin kiiruhtaa ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin.
– Ajattelin, että jospa lukisin itseni vaikka insinööriksi.
