Teatterikaupungeissa vastustettiin kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia. Allekirjoituksia olivat keräämässä esimerkiksi Alma Pöysti, Tommi Korpela ja Elina Knihtilä.
Ada Lassuri,
Saara Hirvonen
Suomen teatterikaupunkien näyttelijät jalkautuvat tänään keräämään allekirjoituksia Suureen kulttuuriadressiin.
Adressi puolustaa suomalaista kulttuuria ja vastustaa kulttuurin rahoitukseen kohdistuvia leikkauksia. Osaan teattereista kohdistuu yli kymmenen prosentin leikkauksia valtionosuuksiin.
Nyt vastustettavat leikkaukset ovat osa hallituksen laajoja säästötoimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö joutuu leikkaamaan vuoden 2025 budjetistaan 60 miljoonaa euroa, joista 17,3 miljoonaa kohdennetaan kulttuuriin.
Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timosen mukaan teatterit ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluiden alkamisesta, esitysten ja ensi-iltojen vähentämisestä, lippuhintojen korotuksista sekä vierailijoiden käytön vähentämisestä.
Allekirjoituksia kerätään 16 kaupungissa kello 15–16. Esimerkiksi Helsingissä tempauksessa ovat mukana näyttelijät Alma Pöysti, Tommi Korpela ja Elina Knihtilä.
Taideyliopiston teatterikorkeakoulun professori Elina Knihtilä kokee leikkauspolitiikan lyhytnäköisenä.
– Minua huolestuttaa ja kiinnostaisi tietää, onko siellä mitään visiota tai strategiaa taustalla. Minkälainen visio meillä on suomalaisesta ja suomenkielisestä kulttuurista tulevaisuudessa, hän kysyy.
Knihtilä painottaa, että Suomen koko kansallinen identiteetti on rakentunut kulttuurin ja sivistyksen varaan. Esimerkiksi suomenkielisellä ammattiteatterilla on lyhyt historia.
– Olisi arvokasta, että voisimme suojella tätä meidän aika ainutlaatuista hyvinvointiyhteiskuntaa, kaunista maata, suomalaista kulttuuria ja sen elinvoimaa.
Näyttelijä Tommi Korpela kokee, että olisi tärkeä saada katsojat ja kulttuurin käyttäjät tajuamaan, että näyttelijät eivät ole huolissaan pelkästään oman alansa ja toimeentulonsa puolesta, vaan koko suomalaisen kulttuurin puolesta.
– Tästä tulee pitkäkestoista tuhoa, mitä näin suuren luokan leikkaukset tekevät, ja se tuntuu meidän kaikkien kulttuuritarjonnassa ja elämässä.
Korpelan mukaan leikkaukset nostavat lippujen hintoja, mikä vaikuttaa tarjonnan saavutettavuuteen. Lisäksi alalle tulee paljon työttömyyttä.
Adressi on osa Sakset seis -kampanjaa. Adressin esikuvana on vuoden 1899 Suuri adressi, jolla puolustettiin oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.
”Olemmeko valmiita siihen, ettei paikallista teatteria ole enää olemassa?”
Jyväskylän Kaupunginteatterin näyttelijäyhdistyksen puheenjohtaja Jussi-Petteri Peräisellä on viesti.
– Elämme Suomessa todella kulttuurivihamielistä aikaa.
Hänen mukaansa leikkausten vaikutukset tulevat olemaan tuhoisia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginteatterin ensi vuoden valtionosuudesta leikataan noin yhdeksän prosenttia, mikä tarkoittaa noin 175 000 euroa.
Jyväskylän teatteriin kohdistuu myös kaupungin tekemiä leikkauksia. Peräisen mukaan teatteri pyörii tällä hetkellä minimihenkilöstöllä, eikä varaa henkilöstön vähentämiseen ole.
Peräisen mukaan joidenkin puheista kuulee, että he ajattelevat kulttuurin olevan luksustuote. Hän tuo esille, että juuri leikkausten vuoksi esimerkiksi lippujen hinnat nousevat, mikä vaikeuttaa kulttuurin saavutettavuutta.
Peräinen on huolissaan siitä, onko Suomen kansa hyväksymässä oman kulttuurinsa alasajon.
– Olemmeko valmiita siihen, että tuttua paikallista teatteria tai orkesteria ei tulevaisuudessa ole enää olemassa, hän kysyy.
Juttua on muokattu 14.11. kello 19.00: Lisätty video.
Juttua on muokattu 15.11. kello 13.57: Lisätty jutun alkuun tieto, että leikkaukset ovat osa hallituksen säästötoimia.
