Tampereen kaupunki selvitti, miten äärisäät vaikuttavat eri alueilla ja väestöryhmissä. Sääherkät alueet ja ihmisryhmät osuvat usein päällekkäin.
Yleistyvät sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat eniten niiden elämää, joille arjesta selviytyminen on jo nyt ongelma.
Tämä käy ilmi Tampereen kaupungin selvityksestä, joka käsitteli sään ääri-ilmiöiden, kuten helteiden, myrskyjen ja pakkasten, vaikutuksia eri kaupunginosissa ja väestöryhmissä.
Selvityksessä tamperelaisiin kohdistuvia ilmastoriskejä arvioitiin sen suhteen, miten alttiita ihmiset ovat myrskyjen, liukkauden ja helteen vaikutuksille ja miten hyvin he voivat sopeutua poikkeusoloihin.
Äärisäiden riskien näkökulmasta haavoittuvia ihmisryhmiä ovat esimerkiksi pienet lapset, vanhukset, pienituloiset ja kielivähemmistöt.
Asioiden itsenäinen hoitaminen hankaloituu
Monet ilmastonmuutoksen riskit lisäävät esimerkiksi terveydenhuollon, pelastustoimen sekä tieto- ja viestintäyhteyksien kuormitusta ja heikentävät niiden toimivuutta.
Se taas vaikuttaa heihin, jotka eivät voi omatoimisesti varautua häiriötilanteisiin eivätkä vähentää niiden vaikutuksia tilanteen ollessa käynnissä.
Selvitystä varten haavoittuvien ryhmien edustajilta kerättiin kokemuksia siitä, miten sään ääriolosuhteet olivat vaikuttaneet.
Vastausten mukaan asioiden itsenäinen hoitaminen, esimerkiksi kaupassa käyminen, vaikeutuu.
Esimerkiksi vanhukselle tai apuvälineen käyttäjälle runsas lumisade tai jäinen keli voi tarkoittaa pakollista kotiin jäämistä. Jos sää jatkuu pitkään samana, se vähentää lopulta sitä, kuinka paljon ulkona voi liikkua.
Tietoa tilanteesta voi olla vaikea saada. Kuurosokea voi tarvita tulkin viittomaan tiedon kädestä käteen, mutta sää voi estää tulkin kulkemisen. Iäkkäistä kuulonäkövammaisista kaikki eivät pysty käyttämään verkkoviestintää.
Suuri osa vammaisista on pienituloisia tai tulottomia. Kun kaikessa on pakko säästää, se kohdistuu harvoin tarvittaviin asioihin, kuten pakkaskelpoisiin takkeihin tai jalkineisiin.
Kun asutaan tiiviisti, riskit kasvavat
Selvityksessä tarkasteltiin, missä Tampereella asuu haavoittuviin ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tämä tieto yhdistettiin kartoille tietoon todennäköisimmistä tulva- ja lämpösaarekealueista. Lämpösaarekkeella tarkoitetaan aluetta, jonka lämpötila on korkeampi kuin sitä ympäröivien alueiden.
Selvitys havaitsi, että haavoittuvuus ilmastonmuutoksen riskeille on suurin tiiviissä asutuskeskittymissä, kuten Tampereen keskustassa, Hervannassa, Lielahdessa ja kaupunginosien keskuksissa.
Näin on myös alueilla, joilla on yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja, kuten useita kouluja tai päiväkoteja, ja joihin muodostuu lämpösaareke. Näitä alueita on esimerkiksi Kaarilassa, Hyhkyssä, Sairaalankadun alueella, Nekalassa ja Muotialassa.
Kaupunkisuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa tulviin ja lämpösaarekkeisiin.
Tarpeen ovat ainakin lämpösaarekeilmiötä lieventävät puistot ja muut viileät paikat sekä sadevettä imevät pinnat. Tänä lumisena talvena on jälleen nähty lumen välivarastointipaikkojen merkitys.
Tarkastelun toteutti Tampereen kaupungin tilauksesta Ramboll-yhtiö.