Kaikki start-upit eivät ole vain tekoälyä tai pelifirmoja. Myös toukista kissojen ja kalojen ruoka-aineksia valmistava tehdas etsii Slushista lisärahaa.
Uusi toukkatehdas on vasta suunnitelma paperilla. Siitä huolimatta suurin osa sen tuotannosta on myyty jo.
Harvassa työpaikassa tunnelma on tällä hetkellä niin tulevaisuudenuskoinen kuin hyönteisproteiinia tuottavan Volaren koetehtaalla.
Uusi suomalainen yritys tavoittelee jopa miljardin euron liikevaihtoa hyönteisproteiinijauheellaan.
Sirkkojen kasvatus ihmisten ruuaksi tuli ja meni nopeasti. Eläimet ovat sikäli eri juttu, että niillä ei ole ainakaan kulttuurisia esteitä syödä hyönteisiä.
Kissat syövät jo koetehtaan jauhetta
Yrityksen yksi perustajista on Jarna Hyvönen. Hänen selkänsä takana koetehtaalla jauhaa mylly, joka puristaa paahdetuista sotilaskärpäsen toukista rasvat pois. Sitten se jauhaa toukat rehuihin meneväksi jauheeksi.
– Tätä lopputuotetta on ollut jo kahden vuoden ajan esimerkiksi lemmikin ruuissa. Ensi talvena on tulossa ulos ensimmäiset suomalaiset kirjolohituotteet, jotka on saaneet rehuissaan meidän proteiinia, Hyvönen kertoo esimerkkejä.
Koetehtaan tuotetta ovat siis syöneet jo kissat ja koirat osana suomalaisia lemmikkiruokia.
Uuden tehtaan jauheesta suuren osan on ostanut kalarehujen valmistaja norjalainen Skretting.
Hyönteiset houkuttelevat sijoittajia
Jarna Hyvösen lisäksi yrityksen perustivat tutkijataustaiset diplomi-insinööri sekä agronomi. Yritys päätyi äskettäin Ylen julkaisemalle listalle tulevaisuuden kasvuyrityksistä. Listan laativat Ylen pyynnöstä kolme merkittävää sijoittajaa.
Tällä viikolla Volaren johtajat ovat etsineet lisää rahaa sijoittajilta startup-alan messuilla Slushissa tulevaisuutta varten.
Uusi tehdas nielee rahaa yli 10 miljoonaa.
– Tehdas sijoitetaan lähelle teollisuutta, jonka sivuvirtoja voimme hyödyntää tuotteidemme raaka-aineena, Hyvönen kertoo.
Tarkempaa sijaintia hän ei halua vielä paljastaa. Koetehdas sijaitsee Uudellamaalla Hyvinkäällä.
Sivuvirrat tarkoittavat hyönteisproteiinitehtaan tapauksessa esimerkiksi myllyjen, leipomoiden tai vaikkapa kauramaitotehtaiden ylijäämiä. Tämän jutun kuvissa sotilaskärpäsen toukat syövät ravinnokseen myllyiltä tulleita vehnäleseitä ja kaurankuoria.
Toukat korvaavat kalaa kalan ruokana
Ennusteiden mukaan hyönteisten kasvattaminen bisneksenä jopa kolminkertaistuu tällä vuosikymmenellä. Ei ihme, että hyönteisproteiinia tuottavat tehtaat keräävät sijoituksia eri puolilla maailmaa.
Markkinan arvo on vielä pieni – eri arvioiden mukaan noin 500 miljoonaa euroa.
Maailmassa on tarve etenkin lihaa ja soijaa korvaavalle proteiinille. Hyönteisten kasvattamista proteiininlähteeksi pidetään ympäristöystävällisempänä kuin karjan tai soijan kasvattamista.
Volare-yritykseen sijoittaneen Maki.vc-yhtiön osakas Paavo Räisänen arvostaa ympäristöystävällisyyttä.
– Soijaa tuotetaan tyypillisesti tuolla lämpimissä maissa ja sademetsiä raivataan niiden tieltä pois ja kalarehussa taas ongelmana on ylikalastaminen, Räisänen sanoo.
Räisänen pitää hyönteistoukkien kasvamista leipomoiden ja muun teollisuuden ylijäämillä esimerkkinä kiertotaloudesta. Kaurankuoret muuttuvat lohen ruuaksi eivätkä esimerkiksi mene poltettavaksi lämpölaitoksen uuniin.
Myös ihmiset voisivat napsia toukkia
Toukat soveltuisivat myös ihmisten ruuaksi. Tottumus ja ruokakulttuuri estävät tai ainakin hidastavat sitä, että länsimaissa syötäisiin paahdettuja toukkia paahtopaistin sijaan.
Heinäsirkat ainakin jäivät syömättä Suomessa joitakin vuosia sitten. Sirkkafarmeja syntyi useita, mutta useimmat joutuivat lopettamaan toimintansa nopeasti.
Proteiinitehdas syntyi pikkuruisessa laboratoriossa
Koetehtaalla Volaren teknologiajohtaja Matti Tähtinen näyttää pientä lasista rasiaa. Se on täynnä vain muutaman millin mittaisia toukkia. Pikkuruiset toukat pudotetaan kaurankuorilaatikoihin kasvamaan.
– Nämä ovat viiden päivän ikäisiä ja tuosta ne kasvavat seitsemän päivän aikana noin 25-milliseksi, Tähtinen kertoo.
Siinä vaiheessa toukat lähtevät kuivattamoon ja paahdettaviksi. Sen jälkeen ne joutuvat myllyyn, joka jauhaa toukista proteiinijauhetta.
Yritys sai alkunsa Tähtisen ja yrityksen kolmannen perustajan Tuure Parviaisen tutkimustyöstä VTT:n laboratoriossa. Tähtinen muistelee, että silloin koko prosessi mahtui vielä muutaman neliön huoneeseen.
Ensimmäisestä kunnollisesta tehtaasta on suunniteltu 10 000 neliömetrin laitosta.
Alla Ylen julkaisema, sijoittajien laatima lista tulevaisuuden kasvuyrityksistä.
