Psykologi ja väitöskirjatutkija Anne Haikola pelkää traumapuheen vievän meiltä normaalit, negatiiviset kokemukset.
Sanaa ”trauma” kuulee nykyisin monissa yhteyksissä. Puhutaan esimerkiksi kouluruoka- ja koululiikuntatraumoista. Moni nykyvanhempi miettii, traumatisoiko lapsensa vahingossa.
Psykologi ja väitöskirjatutkija Anne Haikola pelkää, että traumapuhe vie meiltä arjen normaalit, negatiiviset kokemukset.
– Jos kaikki negatiivinen on traumaa, niin normaalin elämän oletetaan olevan aina onnellista, iloista ja ja ihanaa. Elämään kuuluu myös kipua, kärsimystä ja vaikeita oloja, Haikola toteaa.
Haikola ei halua vähätellä arjen vastoinkäymisten hankaluutta. Mutta jos normaali elämä traumatisoi, ei jää sanaa kuvaamaan esimerkiksi sodan, kidutuksen ja raiskauksen uhrien kokemuksia.
Psykiatriassa trauman aiheuttajina nähdään poikkeukselliset, henkeä tai turvallisuutta uhkaavat tapahtumat, joissa ihmisen omat selviytymiskeinot eivät riitä.
Kuuntele alta, millaisia ongelmia Anne Haikola näkee trauman käsitteen arkipäiväistymisessä:
Dianoosit eivät ole lisääntyneet, ongelma on arjessa
Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck kertoo, että trauman käsitteen arkipäiväistyminen on huomattu yhdistyksessä.
– Normaaliin elämään kuuluvista vastoinkäymisistä puhutaan arjessa kuin ne olisivat poikkeuksellisia ja hoitoa tarvitsevia ilmiöitä, hän toteaa.
Wahlbeckin mukaan tämä voi johtaa siihen, että ihmiset eivät ole oman elämänsä ohjaksissa vaan heistä tulee avunhakijoita.
Sekä Kristian Wahlbeck että Anne Haikola kuitenkin luottavat lääkärien ammattitaitoon oireyhtymän diagnosoinnissa. Haikola kertoo audiossa, miten asiantuntija määrittelee trauman:
Trauman määritelmä jakaa asiantuntijoita
On vielä paljon sellaista, mitä trauman synnystä ei tiedetä. Asiantuntijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, mitkä asiat voivat aiheuttaa trauman. Absoluuttisia vastauksia ei ole.
– Jotkut psykoterapeutit puhuvat esimerkiksi valkoisista traumoista. Niillä kuvataan lapsuudenaikaista tunnekylmää ilmapiiriä, jossa ei ole ollut väkivaltaa, Haikola toteaa.
Mieli ry:n Kristian Wahlbeckin toteaa, että perheen tunnekylmä ilmapiiri, lapsuuden kaltoinkohtelu, lapsen toistuva mitätöinti tai itsetunnon loukkaaminen vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyteen. Hänen mukaansa niistä tulisi kuitenkin mieluummin käyttää termiä lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset (ACE).
Myös esimerkiksi läheltä piti -tilanteet voivat aiheuttaa trauman. Wahlbeckin mukaan ihmisen kokemus on ratkaisevassa asemassa – uhan ei tarvitse olla todellinen, ihmisen täytyy vain kokea se sellaisena.
