Kansainvälisen oikeuden asiantuntija Martti Koskenniemi kiittelee presidentti Alexander Stubbin malttia.
Euroopan maat ovat kovan koetuksen edessä. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi arvioi presidentti Donald Trumpin pyrkivän hajottamaan Euroopan.
Koskenniemi puhui asiasta Ylen Ykkösaamussa Seija Vaaherkummun haastattelussa.
– Euroopan unionin rikkominen on keskeinen pyrkimys tässä MAGA-strategiassa, Koskenniemi sanoi.
Trumpin edustama MAGA-liike pyrkii Koskenniemen mukaan tekemään Yhdysvalloista maailmanmahdin, jolla on oma uusi etupiirinsä. Muut valtamaat olisivat Kiina ja Venäjä.
Koskenniemi näkee, että Trumpin toiveissa on poimia Euroopastakin yksittäisiä valtioita puolelleen.
– Yksittäiset valtiot tuodaan sitten etupiiriin tai lykätään vapaasti muiden etupiiriin napattavaksi – toisin sanoen Venäjän etupiiriin, Koskenniemi sanoi.
”Suomella on liikkumatilaa”
Suomen asemaa Trumpin etupiiriajattelussa Martti Koskenniemi ei näe ainakaan etukäteen päätettynä.
– Suomi varmaankin kuuluu sellaiseen vapaasti liikkuvaan joukkoon, Koskenniemi arvioi.
Koskenniemen mukaan Suomella on mahdollisuutta vaikuttaa itse asioiden kulkuun.
– Meillä ei ehkä ole paluuta sellaiseen puolueettomaan tilaan, jossa emme kuuluisi mihinkään etupiiriin.
Presidentti Alexander Stubbin maltilliset kannanotot Suomen ja Yhdysvaltojen väleistä saavat kiitosta emeritusprofessori Koskenniemeltä.
– Ne luovat liikkumatilaa Suomelle.
Jyrkät kannanotot Yhdysvaltojen johdon toimista eivät olisi Suomen etu tässä tilanteessa.
Tilanne Yhdysvaltojen suuntaan vertautuu Kylmän sodan aikaan. Suomi kommunikoi Neuvostoliiton suuntaan varovaisin sanakääntein. Koskenniemen mukaan se loi silloin liikkumatilaa ja maa pystyi luomaan suhteita myös länteen.
– Sanotaan nyt näin, että olemme tottuneet ulkopoliittiseen tekopyhyyteen.
Koskenniemi uskoo, että malttia kannanotoissa tarvitaan nytkin.
”DCA tärkeämpi kuin Nato-sopimus”
Nato-jäsenyyden tuoma turva Suomelle ei täysin vakuuta kansainvälisten sopimusten asiantuntijaa Martti Koskenniemeä.
Artikla 5:ssä Nato-maat lupaavat auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota. Kysymykseen siitä, luottaako Koskenniemi sopimukseen, vastaus on napakka.
– En luota.
Koskenniemi perustelee näkemystään sillä, että Yhdysvaltojen senaatissa on käyty vuosikymmenien aikana keskustelua siitä, ettei artiklaa voida toteuttaa automaattisesti, vaan on katsottava, mikä maa on hyökkäyksen kohteena. Varsinkin nyt Yhdysvalloissa katsotaan omaa etua ensimmäisenä.
Suomi on solminut Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen DCA-sopimuksen. Siinä sovitaan Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöstä.
– Se on tärkeämpi paperi kuin tuo Nato-sopimus, Koskenniemi sanoi.
Sopimuksesta tekee tärkeän Koskenniemen mukaan se, että siinä muodostetaan kiinteät suhteet sotilas- ja turvallisuusviranomaisten välille. Siihen Koskenniemi ei kuitenkaan luota, että DCA-sopimus takaisi Yhdysvaltojen toimivan juuri tietyllä tavalla.
Uusi koalitio luo toivoa
Ilmassa on myös toivoa.
Euroopan maat ovat luoneet nopeasti koalition, johon on liittynyt Ukrainaa vaapaaehtoisesti auttavia maita. Niitä on jo lähes 30.
– Tämä koalitio on erittäin tärkeä, Koskenniemi vakuuttaa.
Koalitio pyrkii auttamaan Ukrainaa Yhdysvaltojen avun muuttuttua vähintään epävarmaksi.
– Näen tässä harvinaisen toivonpilkahduksen ja toivon, että koalition yhteistyö syvenee.
Koalitioon on liittynyt myös EU:n ulkopuolisia maita, kuten Britannia, Norja ja Turkki. Koalitiossa neuvoitellaan, kuinka kukin maa voisi osallistua tulitauon valvontaan Ukrainassa.
Koalition maat ovat jo sopineet lisäammusten toimittamisesta Ukrainaan.
