Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi tuo Bakun ilmastokokoukseen kokonaan uuden vaikeuskertoimen. Samaan aikaan neuvottelijoiden pöydällä odottaa kova vääntö köyhien maiden ilmastotoimiin tarvittavista rahoista.
Maailman maat aloittivat tänään maanantaina 29. kerran vuosittain pidettävän YK:n kaksiviikkoiseen ilmastokokouksen Azerbaidžanissa.
Trumpin valinta presidentiksi tarkoittaa käytännössä, että Yhdysvallat eroaa kaikkien maiden yhteisestä, Pariisin ilmastosopimuksesta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että myös Yhdysvaltain ja Kiinan kahdenvälinen ilmastoyhteistyö lakkaa.
Epätietoisuutta ja hämmennystä on luvassa, sillä kahden maailman suurimman ilmastopäästäjän dynamiikka on kannatellut koko ilmastosopimusta.
– Isoin kysymys on, mitä tapahtuu seuraavaksi USA:n ja Kiinan välillä. Jos katsotaan globaaleja päästöjä, Kiina on noin kolmasosa kaikista päästöistä, USA on noin puolet Kiinan päästöistä ja EU puolet USA:n ilmastopäästöistä, Outi Honkatukia kuvaa suurvaltojen painoarvoa ilmastopolitiikassa.
Kiinalle tarvitaan Honkatukian mukaan uusi vastinpari, joka saa sen etenemään ilmastotoimissa kun toinen päästöjen suurvalta on poissa. Trump erotti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta myös ensimmäisellä kaudellaan. Silloin Kiinan kanssa neuvottelivat erityisesti Kanada ja EU.
Nyt maailman tilanne on erilainen. Geopolitiikka luo jännitteitä ja monessa ilmastopolitiikan kärkimaassa valta on vaihtunut ja siirtynyt oikealle.
– Aikaisemmin on ollut enemmän tukea ilmastopolitiikalle. Nyt sitä haastetaan monissa EU-maissakin, Honkatukia sanoo.
Outi Honkatukia on parhaillaan Bakussa. Hän on yksi EU:n pääneuvottelijoista. Suomi neuvottelee osana EU:ta.
Miksi Kiina ei maksa?
Bakun kokouksen suurin vääntö tulee koskemaan ilmastorahoitusta. Sekä rahan määrää ja rahoittajien joukkoa pitäisi kasvattaa.
Ilmastosopimuksen voimassa oleva rahoitustavoite on jo vanha, vuodelta 2009. Sen mukaan maiden piti laskia liikkeelle yhteensä sata miljardia dollaria ilmastorahaa joka vuosi vuoteen 2020 mennessä. Rahapotille pitää laatia uusi tavoite vuodesta 2025 alkaen.
Honkatukian mukaan Bakussa tullaan vääntämään erityisesti siitä, mitkä maat kuuluvat maksajien leiriin. Toistaiseksi vain perinteisillä teollisuusmailla on velvollisuus osallistua ilmastorahoitukseen. Köyhillä mailla velvollisuutta ei ole.
Jakoa teollisuusmaihin ja köyhiin maihin kutsutaan ilmastosopimuksessa palomuuriksi.
Palomuuri murtui Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen yhteydessä vain osittain: silloin päätettiin, että sekä rikkaat että köyhät vähentävät omia päästöjään. Aiemmin myös ilmastotoimia tekivät vain historiallisesti enemmän päästöjä aiheuttaneet teollisuusmaat.
Rahoituksessa jako on sen sijaan pysynyt samana.
– Rahoitusvelvoite on vain niillä mailla, jotka sattuivat olemaan OECD:n jäsenmaita 1990-luvun alussa. Sen jälkeen maailma on muuttunut, Honkatukia sanoo.
Jako maksaviin länsimaihin ja köyhiin kehitysmaihin tehtiin OECD:n jäsenyyden perusteella Riossa vuonna 1992, jolloin maailman ensimmäinen ilmastosopimus solmittiin. OECD on teollisuusmaiden järjestö.
Erityisesti Kiinan status köyhänä maana ilmastoneuvotteluissa on herättänyt närää. Maan bruttokansantuote on suurempi kuin joillain EU-mailla. Kiina on myös nykyään OECD:n jäsen.
Myös muun muassa Arabiemiraatit, Saudi-Arabia ja Qatar neuvottelevat köyhinä kehitysmaina ilman velvoitetta osallistua ilmastorahoitukseen.
Honkatukian mukaan EU haluaa sekä Kiinan että myös rikkaat öljymaat maksajiksi.
– Maiden, joiden BKT ylittää joidenkin EU-jäsenmaiden tulotason pitäisi tottakai olla mukana rahoittajajoukossa.
Kiinan rooli on ollut kynnyskysymys erityisesti Yhdysvalloille. Kun maa ei itse Trumpin myötä enää kanna omaa korttaan ilmastorahoitukseen, Kiinan siirtymisestä rahoittajien leiriin on entistä hankalampi neuvotella, Honkatukia povaa.
EU-maiden halut kasvattaa omaa rooliaan maksajana ovat niin ikään alamaissa. EU on ollut tähän saakka Yhdysvaltojakin suurempi ilmastorahoittaja. Euroopan maat myös paikkasivat rahavajetta Trumpin ensimmäisellä kaudella.
– EU-maiden maksuhalukkuus paikata aukkoa ei ole enää samalla tasolla. Maiden on kansallisesti vaikeampaa perustella lahjarahan antamista inflaation ja Ukrainan tukemisen jäljiltä.
Honkatukia sanoo, että EU haluaa lisätä myös yksityisen rahan osuutta sekä vaatii, että tuki fossiilisille polttoaineille lopetettaisiin.
Ilmastorahoituksen tarve on ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaminen tuhojen edetessä vain kasvanut.
Sadan miljardin dollarin tavoite saavutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Nyt on jo tiedossa, että rahan tarve lasketaan triljoonissa dollareissa.
Elefantti ilmastosopimuksen olohuoneessa
Yhdysvaltain eron lopullinen vaikutus ilmastosopimukseen ja maailman ilmastotoimiin on vielä hämärän peitossa.
Viimeksi Trumpin kaudella yhdysvaltalaisneuvottelijat muuttuivat passiivisiksi ja pitivät matalaa profiilia ilmastokokouksissa.
– On mielenkiintoista nähdä, että onko USA jo täällä Bakussa rampa ankka, Honkatukia sanoo.
Viimeksi Trump ei vetänyt vanavedessään muita maita pois ilmastosopimuksesta, eikä Honkatukia ei odota sellaista nytkään. Hän ottaa esimerkiksi Venäjän.
Venäjä on ollut ilmastodiplomatian vapaamatkustaja jo vuosia. Se on mukana Pariisin sopimuksessa, mutta siltä ei ole odotettu eikä se ole tehnyt ilmastotoimia.
– Meillähän on muitakin tällaisia ikäänkuin elefantteja olohuoneessa, maita, joiden päästöt ovat ihan merkittäviä, mutta joiden on annettu olla. On kiinnostavaa nähdä, tuleeko USA:sta samanlainen.
Honkatukia uskoo, että yhdysvaltalaisneuvottelijat vaikuttavat ilmastosopimuksen kulisseissa jatkossakin. Niin he tekivät jo Riossa 1990-luvulla, vaikka Yhdysvallat ei vielä tuolloin ratifioinut ilmastosopimusta.
Yhdysvallat ole YK:n biodiversiteettisopimuksessakaan osapuoli, mutta siinäkin heiltä on edustus ja paljon vaikutusvaltaa.
Suomea Bakussa edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka osallistuu ilmastokokoukseen tänään ja huomenna tiistaina. Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) matkustaa paikalle ensi viikolla.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Celeste Saulo puhui Bakun ilmastokokouksessa:
Kuuntele uutispodcast aiheesta:
