Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti tullit yli 180 maalle ja alueelle, Venäjää ei tullilistassa mainittu.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Heli Simola pitää Valkoisen talon päätöstä merkillisenä.
– Onhan se erikoista viestinnällisesti, että muille maille on asetettu maakohtaisia tulleja, mutta Venäjälle ja Valko-Venäjälle ei, Simola sanoo.
Hän huomauttaa, että Ukrainalle Trumpin hallinto asetti kymmenen prosentin lisätullin.
Trumpin kymmenen prosentin yleistullit kaikille maille astuivat voimaan lauantaina. Viime keskiviikkona Trump ilmoitti myös maakohtaisista lisätulleista, jotka tulevat voimaan tänään keskiviikkona.
Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi Kuuba ja Pohjois-Korea välttyivät lisätulleilta.
Kartalla näkyvät maat, joille Yhdysvallat asetti viime viikolla uudet tullit:
Valkoisen talon kansallisen talousneuvoston johtaja Kevin Hassett perusteli ABC Newsin haastattelussa, ettei Yhdysvallat asettanut maakohtaisia tulleja Venäjälle siksi, että neuvottelut Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi Ukrainassa ovat yhä kesken.
Tutkija Simolan mukaan Venäjän jäämisellä ilman lisätulleja ei ole suurta käytännön merkitystä.
Yhdysvaltain hallinnon Yhdysvaltain rahoitussektorille asettamat rajoitteet rajoittavat myös osaltaan kaupankäyntiä Venäjän kanssa, vaikka kaikkien hyödykkeiden tuontia Venäjältä Yhdysvaltoihin ei olekaan kielletty.
Simolan mukaan Venäjä ei siis hyödy, vaikka sitä ei Trumpin tullilistalla olekaan.
Videolla vanhempi ekonomisti Heli Simola kertoo, mitä Venäjän talouskasvun hyytymisestä seuraa:
Voisiko Venäjää käyttää tullien kiertämiseen?
Trumpin tullilistalla huomiota ovat herättäneet Etelämantereen lähellä olevat alueet, joilla ei ole ihmisasutusta.
Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick selitti viikonloppuna, että pingviinien asuttamat saaret sisällytettiin tullilistalle, jotta muut maat eivät voisi käyttää niitä Trumpin tullien kiertämiseen.
Eivätkö muut maat voi käyttää myös Venäjää Trumpin tullien kiertämiseen?
Simola sanoo, että teoriassa muut maat voisivat yrittää tehdä niin, mutta käytännössä se olisi lähes mahdotonta.
– Pakotteet rajoittavat tehokkaasti tällaisten porsaanreikien hyödyntämistä.
Venäjä myy edelleen ydinpolttoainetta Yhdysvalloille
Venäjä ei ole koskaan ollut Yhdysvalloille merkittävä kauppakumppani, Simola sanoo. Venäjän hyökkäyssodan aikana Yhdysvaltain ja Venäjän välinen kauppa on vähentynyt noin 90 prosenttia.
Ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan Venäjä vei Yhdysvaltoihin muun muassa lannoitteita, rakettimoottoreita, soijaa ja jalometalleja. Vuonna 2021 Venäjän ja Yhdysvaltain kaupan kokonaisarvo oli 35 miljardia dollaria eli 30 miljardia euroa.
Viime vuonna kauppa oli kokonaisuudessaan 3,5 miljardia dollaria eli noin kolme miljardia euroa. Se on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltain välinen kokonaiskauppa, joka oli vuonna 2024 yli seitsemän miljardia euroa.
Simola huomauttaa, että Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä Venäjän kanssa ei ole erityisen suuri. Tämä tarkoittaa, että Venäjän ja Yhdysvaltain välisen kaupan romahdus ei ole Venäjän taloudelle erityisen merkittävä.
Venäjä kuitenkin vie edelleen tuotteita Yhdysvaltoihin siitä huolimatta, mitä Trumpin hallinnon edustajat ovat viime aikoina sanoneet.
Esimerkiksi valtiovarainministeri Scott Bessent sanoi Fox Newsin haastattelussa, että Venäjän kanssa ei käydä kauppaa pakotteiden vuoksi. Samasta syystä Venäjää ei Bessentin mukaan tarvinnut lisätä tullilistalle.
Venäjä myy edelleen Yhdysvalloille esimerkiksi lannoitteita, platinaa ja uraania. Yhdysvallat ei ole myöskään asettanut esimerkiksi venäläistä ydinpolttoainetta pakotteiden piiriin.
Simola arvioi, että Yhdysvallat tuo yhä uraania Venäjältä, koska sen tuontikielto aiheuttaisi liikaa haittaa Yhdysvalloille itselleen.
Yhdysvallat ei enää vie Venäjälle elintarvikkeita
Yhdysvaltain tärkein vientituote Venäjälle ennen sotaa olivat elintarvikkeet. Lisäksi Yhdysvallat myi Venäjälle teknologiaa, kuten lääketieteellisiä välineitä.
Ukrainan hyökkäyssodan aikana Yhdysvallat on pienentänyt omaa vientiään Venäjälle huomattavasti. Amerikkalaistuotteiden viennin arvo laski viime vuonna 526 miljoonaan dollariin.
Venäjä on jo pitkään pyrkinyt korvaamaan ulkomaisia tuotteita kotimaisella tuotannolla. Kehitys alkoi Venäjän vallattua Krimin niemimaan vuonna 2014. Venäjä kielsi osin länsielintarvikkeiden tuonnin sen jälkeen kun EU ja Yhdysvallat olivat asettaneet Venäjälle pakotteita.
Elintarvikkeiden osalta Venäjä onkin onnistunut pääsemään omavaraiseksi. Ulkomaisen tuonnin väheneminen on kuitenkin nostanut ruoan hintaa.
– Hyöty on mennyt lähinnä Kremliä lähellä oleville maatalouden tuottajille, Simola sanoo.
Pakotteiden kiertämisen takia venäläiset ovat edelleen päässeet käsiksi myös länsimaisiin tuotteisiin.
Venäjälle ei kuitenkaan enää virtaa kehittynyttä teknologiaa, ja maa on suljettu ulos kansainvälisestä tutkimustyöstä, mikä heikentää sen tuottavuutta ja innovointikykyä.
– Pitkällä aikavälillä nämä haasteet voivat heijastua Venäjän talouden kasvuun, Simola arvioi.
Suomen Pankki ennustaa Venäjän talouskasvun hiipuvan tänä vuonna kahden prosentin tuntumaan ja hidastuvan tulevina vuosina edelleen noin yhteen prosenttiin.
Venäjän bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina muun muassa siksi, että valtion menoja on lisätty voimakkaasti hyökkäyssodan rahoittamiseksi.
