HELSINKI/NAIROBI Maailma seuraa huolestuneena, kun verenvuotokuume ebola leviää Itä-Afrikassa.
Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella kaudella leikannut rajusti perinteisestä kehitysyhteistyöstä. Nyt asiantuntijat arvioivat, että Yhdysvaltain ja muidenkin länsimaiden leikkaukset ovat hidastaneet ebolan rajoittamista.
Samaan aikaan Yhdysvallat tekee Afrikassa uudenlaisia diilejä.
Trumpin hallinto on solminut terveydenhuoltoon liittyvän aiesopimuksen yli 30 maan kanssa samalla, kun Yhdysvallat on vetäytynyt Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta.
Uusi järjestelmä on nimetty Trumpin Amerikka ensin -politiikan mukaan. Yhdysvallat rahoittaa siinä maiden terveydenhuoltoa ja vaatii vastineeksi haluamiaan asioita.
Kyseessä on suurin muutos globaalin terveyden alalla vuosikausiin.
Katso, mitkä maat ovat tehneet aiesopimuksen tähän mennessä. Voit pyörittää maapalloa napauttamalla nuolta kuvan reunassa:
Globaalin etelän maissa on vaadittu pitkään kehitysyhteistyön uudistamista. Kaksi asiantuntijaa sanoo kuitenkin Ylelle, että Trumpin hallinnon muutokset voivat tehdä avusta Yhdysvalloille lähinnä uuden välineen poliittiseen painostamiseen.
Sopimuksilla on vastustajia monissa maissa. Yksi niistä on Kenia.
Keniassa huoli: Mihin päätyvät ihmisten terveystiedot
Kenian hallitus teki aiesopimuksen ensimmäisenä Afrikassa.
Sen hyvä puoli on jatkuvuus, arvioi Kenian lääkäriliitto. Rahoitus takaa hoidon miljoonille kroonisesti sairaille ja palkanmaksun työntekijöille.
Kenialainen tuomioistuin laittoi sopimuksen kuitenkin jäihin heti kättelyssä. Syynä olivat esimerkiksi huolet terveyteen liittyvän tiedon luovuttamisesta Yhdysvalloille.
Yksinkertaistettuna Yhdysvallat tarjoaa maille rahoitusta kolmeksi tai viideksi vuodeksi. Vastineeksi se vaatii 25 vuodeksi pääsyä monenlaiseen dataan potilastiedoista taudinaiheuttajiin. Joidenkin tietojen mukaan Yhdysvalloilla olisi tarvittaessa mahdollisuus tunnistaa datasta yksittäisiä ihmisiä.
Yhdysvallat näyttää yrittävän rakentaa jotakin biopankin tapaista afrikkalaisten potilaiden näytteistä, pohtii datahallinnon asiantuntija Bernard Sabiti. Hän työskentelee projektikoordinaattorina tutkimuslaitos African Population and Health Research Centerissä Keniassa.
– Emme tiedä, miten tätä dataa käytetään, Sabiti sanoo Ylelle.
Hän arvioi, että yhdysvaltalaiset lääkeyhtiöt saavat datasta etua kilpailussa kiinalaisia ja eurooppalaisia vastaan. Yhdysvallat voi käyttää dataa myös tekoälyn kouluttamiseen, Sabiti sanoo. Hän korostaa, että näkemys on hänen omansa, ei tutkimuslaitoksen.
Myös muut tutkijat ovat tuoneet esiin, että Afrikan maiden data ruokkisi tutkimusta ja kehitystä Yhdysvalloissa, mutta alkuperämaat eivät välttämättä hyötyisi innovaatioista. Ne joutuisivat jonottamaan uusia rokotteita tai lääkkeitä tai pulittamaan niistä pitkän pennin.
Sabitista koko sopimuksen asetelma ei ole reilu, koska säännöt määrää voimakkaampi osapuoli eli Yhdysvallat.
Hän perustelee näkemystään videolla:
Sabiti pitää hyvänä sitä, että sopimuksen on tarkoitus vahvistaa Kenian kykyä havaita epidemioita.
– Kenia on alueella, jossa voi herkästi puhjeta epidemioita kuten ebolaa, hän kuvaa.
Ebola leviää parhaillaan Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tapauksia on myös Kenian naapurimaassa Ugandassa.
Sabiti kuitenkin miettii, onko Yhdysvaltain tuen varsinaisesti tarkoitus auttaa Keniaa vai pikemminkin pysäyttää tautien eteneminen Yhdysvaltoihin.
Keniassa tie on nyt auki sopimuksen etenemiselle, sillä tuomioistuin kumosi äskettäin jäädytysmääräyksen väliaikaisesti.
Monet maista jo valmiiksi velka-ahdingossa
Monet Trumpin kanssa sopimuksen tehneet maat astuvat nyt taloudellisesti ansaan, pelkää toinen Ylen haastattelema tutkija.
Sopimuksissa on nimittäin kyse yhteisrahoituksesta, jossa myös saajamaiden itsensä täytyy panna rutkasti rahaa pöytään. Sitä niillä ei välttämättä ole.
– Monet näistä maista ovat jo valmiiksi ahdingossa velkojensa takia tai niissä on toistuvia yhteiskunnallisia ja terveyskriisejä, sanoo tutkija Prachi Agarwal.
Taloustieteen tohtori Agarwal työskentelee brittiläisessä ODI Global -tutkimuslaitoksessa.
Yhdysvallat antaa esimerkiksi Kenialle noin 1,4 miljardia euroa viiden vuoden ajalle muun muassa hiv/aidsin, tuberkuloosin, malarian ja polion vastaiseen työhön sekä äitiys- ja lapsiterveyteen.
Kenian itsensä on löydettävä noin 730 miljoonaa euroa.
Tällaisilla osuuksilla Yhdysvallat odottaa maiden tulevan mukaan:
Grafiikkaan on valittu maita haitarin ylä- ja alapäästä. Kenia ja Guinea ovat esimerkkeinä maista, joiden oma osuus on noin kolmannes.
Monille Afrikan maille sopimuksiin suostuminen on ollut osin pakko, koska ulkomainen ja etenkin Yhdysvaltain apu on kannatellut niiden terveydenhuoltoa. Esimerkiksi Uganda on maksanut vain kymmenesosan hiv-lääkkeistä.
Uudet sopimukset jättävät suuren aukon aiempaan verrattuna. Monille afrikkalaisille tämä voi tarkoittaa terveyspalvelujen heikentymistä tai loppumista.
Grafiikka näyttää, miten paljon Yhdysvaltain rahoitus eri maiden terveydenhuoltoon putoaa:
Nigeria saa sopimuksen tehneistä maista eniten rahoitusta kaudelle 2026–2030, Senegal Afrikan maista vähiten.
Erityisrahoitusta kristillisille toimijoille
Trumpin tarjoamissa sopimuksissa on myös muita maille hankalia ehtoja.
Kiinan kanssa kilpaileva Yhdysvallat pyrkii varmistelemaan itselleen kriittisiä mineraaleja Afrikan maista. Sambiassa se on vaatinut yhdysvaltalaisille yrityksille etuoikeutettua pääsyä luonnonvaroihin.
Sambia ei ole toistaiseksi hyväksynyt terveyssopimusta. Sopimuksen ovat hylänneet ainakin Zimbabwe ja Ghana, joille terveystietojen jakaminen oli liikaa.
Tutkija: Tavoite on edistää konservatiivisia arvoja
Trumpin Amerikka ensin -politiikka tarkoittaa, että myös kehitysavun pitää nyt hyödyttää yhä enemmän Yhdysvaltoja itseään.
Terveyssopimusten keskeinen idea on paitsi avittaa yhdysvaltalaisia yrityksiä, myös vahvistaa Yhdysvaltain painostusvaltaa Afrikan maissa, sanoo globaalin kehitystutkimuksen akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta.
Yhdysvallat saa aiempaa enemmän suoraa vaikutusvaltaa esimerkiksi maiden terveys- ja sosiaalijärjestelmiin. Trumpin hallinnon tärkeä tavoite on konservatiivisten arvojen edistäminen terveyssopimusten avulla, Ranta sanoo.
Yhdysvallat pyrkii Rannan mukaan murtamaan sopimuksilla perinteistä YK-keskeistä kehitysyhteistyötä, jossa on tuettu esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa.
– Nyt pyritään irtautumaan näistä perinteistä, hän sanoo.
Myös tutkija Prachi Agarwalin mukaan sopimustekstien perusteella on mahdollista, että maiden odotetaan kopioivan tiettyjä Yhdysvaltain hallinnon arvoja.
– Ja se voi tarkoittaa, että joillakin ihmisillä ei ole enää pääsyä terveydenhuoltoon, Agarwal sanoo.
”Paluu vahvan vallan ja kolonialismin aikaan”
Globaalissa etelässä jotkut tutkijat ja aktivistit ovat pitäneet Trumpin terveyssopimuksia mahdollisuutena uudistaa kansainvälistä kehitysrahoitusta tavalla, joka hyödyttää globaalin etelän maita.
Ylen haastateltavien mukaan on selvää, että järjestelmä vaatii muutosta. Globaalin etelän maiden pitää esimerkiksi saada enemmän päätäntävaltaa sellaisissa instituutioissa kuin Maailmanpankissa, Eija Ranta sanoo.
Trumpin sopimuksissa Ranta näkee kuitenkin lähinnä riskejä. Syynä on, että muutos ei ole lähtenyt globaalin etelän maista itsestään, vaan Yhdysvaltain intresseistä.
Yhdysvaltain mukaan sopimukset vähentävät apua saavien maiden riippuvuutta avunantajista. Rannan mukaan ne tarkoittavat pikemminkin paluuta perinteiseen vahvan vallan ja koloniaalisen hyväksikäytön aikaan.
– Nyt rakentuu entistä vahvemmin riippuvuuteen perustuva riistosuhde, jossa Afrikan maita sidotaan toisen maan taloudellisen edun edistämiseen, hän sanoo.
Tutkija Prachi Agarwalin mukaan on teoriassa mahdollista, että meneillään oleva kehitysrahoituksen murros voisi vahvistaa maiden vaikutusmahdollisuuksia itseään koskeviin toimiin.
Uudistukset vaatisivat kuitenkin tuekseen ennustettavan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän. Sen sijaan avun maailmasta on tulossa epävakaa ja poliittisesti ehdollinen, Agarwal sanoo.
Eija Rannan mukaan muutoksesta voi seurata jotain hyvääkin. Ihmisten kyky nousta autoritaarisia johtajia vastaan voi parantua.
– Jos kansalaisia on aiemmin pidetty rauhallisina sillä, että kansainvälinen apu on ylläpitänyt erilaisia järjestelmiä, nyt paine poliittisia ja taloudellisia eliittejä kohtaan globaalin etelän maissa voi kasvaa, Ranta sanoo.
