KIOVA Ukraina on taistellut Venäjää vastaan jo lähes kolme vuotta täysimittaista sotaa, ja nyt koittaa uusi, valtava haaste: pitäisi saada Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi valittu Donald Trump pysymään Ukrainan rinnalla.
Se tuskin on helppoa, kun tarkastelee Trumpin ja erityisesti hänen tulevan varapresidenttinsä J. D. Vancen puheita.
– Arvostan presidentti Trumpin sitoutumista ”rauhaa voiman kautta” -lähestymistapaan maailmanlaajuisissa asioissa. Tämä on juuri se periaate, joka voi käytännössä tuoda lähemmäksi oikeudenmukaisen rauhan Ukrainaan. Olen toiveikas, että toteutamme sen yhdessä, Zelenskyi kirjoitti X:ssä pian Trumpin julistauduttua voittajaksi keskiviikkoaamuna Suomen aikaa.
Zelenskyin onnitteluviestistä välittyy, että Ukraina alkaa nopeasti sopeutua uuteen aikakauteen.
Katso videolta, miten kiovalaiset reagoivat Trumpin voittoon:
Trump on julistanut, että hän lopettaa sodan Ukrainassa jo ennen virkaanastujaisiaan ensi tammikuun lopussa. Tätä on tulkittu niin, että Trump pakottaisi Ukrainan rauhaan huonosta neuvotteluasemasta, mahdollisesti uhkaamalla lopettaa Yhdysvaltain tuen Ukrainalle.
– Ukrainan johdon virallinen kanta on, että tärkeintä on säilyttää Yhdysvaltojen molempien puolueiden tuki. Kaikki muu on toissijaista, ja siihen on valmistauduttu, sanoo kiovalainen politiikan tutkija Volodymyr Fesenko Ylelle.
Fesenko on poliittinen analyytikko ja johtaja ukrainalaisessa Penta Centre for Political Studies -ajatuspajassa.
Fesenkon mukaan sopeutuminen Yhdysvaltain uuteen hallintoon on jo alkanut. Ukrainalle on erityisen tärkeää, että Yhdysvallat takaa sille jatkossakin aseavun.
– Se on meille perustavanlaatuinen kysymys. Mutta elämä jatkuu myös Trumpin aikana, Fesenko sanoo.
Ei nopeaa ratkaisua sodalle
Kuinka todennäköisenä tutkija pitää mahdollisuutta, että sota loppuu jo ennen Trumpin virkaanastujaisia tammikuun lopussa? Vastaus on yksiselitteinen.
– Sodan lopettaminen ennen virkaanastujaisia on mahdotonta.
Fesenko pitää kuitenkin todennäköisenä, että neuvottelut tai ainakin niiden tunnustelut alkavat jo ennen virkaanastujaisia. Hän uskoo Trumpin soittavan pian Putinille ja yrittävän sopia periaatteellisesta sopimuksesta neuvotteluiden aloittamiseksi.
Toinen askel on, kun Trump nimittää neuvottelijan, joka johtaa neuvotteluja. Henkilön pitäisi matkustaa Moskovaan ja Kiovaan.
Kolmas askel on neuvotteluiden varsinainen aloittaminen. Se tapahtunee Fesenkon mukaan aikaisintaan joulukuussa. Neuvottelut tulevat olemaan kuitenkin epäviralliset, koska Trumpilla ei ole vielä mandaattia johtaa niitä, Fesenko sanoo.
Fesenko ei usko nopeaan ratkaisuun, sillä Ukrainan ja Venäjän näkemykset sodan lopettamisesta ovat kaukana toisistaan. Alueluovutukset eivät ole kuitenkaan suurin ongelma sopimuksen aikaansaamiseksi, Fesenko toteaa.
– Trump tulee ehdottamaan sodan jäädyttämistä. Se ei tarkoita luopumista alueista. Mehän emme ole hallinneet Krimiä kymmeneen vuoteen, mutta olemmeko luopuneet siitä? Fesenko huomauttaa.
Myös Zelenskyi sanoi muutama päivä sitten, että Ukraina ei tule Trumpin voittaessa hyväksymään vaatimuksia alueluovutuksista.
Suurimpana esteenä aselevosta Fesenko näkee Putinin. Hänen mukaansa Putinin on mahdotonta hyväksyä Ukrainan Nato-jäsenyys, ja toiseksi Putinille on tärkeää Ukrainan armeijan kutistaminen minimiin.
Radio Free Europen tutkivien journalistien Venäjään keskittynyt ryhmä Sistema julkisti muutama päivä sitten raportin, jossa olivat Venäjän ehdot Ukrainalle sodan alussa. Siinä Ukrainan armeijan koko olisi rajoitettu 50 000 mieheen.
Tätä nykyä Ukrainan armeijassa palvelee joidenkin arvioiden mukaan noin 900 000 sotilasta.
Hyvästit Nato-haaveille?
Ukrainan Nato-haaveille koittaa tutkijan mukaan joka tapauksessa kova kolaus.
– Trumpin mielestä Nato-jäsenyysneuvotteluiden lopettaminen Ukrainan kanssa on Putinille paras bonus. Siksi jäsenyysneuvottelut lopetetaan hyvin todennäköisesti Trumpin aikana, Fesenko uskoo.
Ukrainalla on kuitenkin jonkin verran aikaa selviytyäkseen huonoimmassakin tapauksessa. G7-maat sopivat kaksi viikkoa sitten 50 miljardin euron lainasta Ukrainalle ensi vuodeksi. Se on Fesenkon mukaan vähimmäismäärä, jolla Ukraina selviää lähitulevaisuudesta. Osa summasta on sotilaallista apua. Hän arvelee, että myös Biden yrittää edistää Ukrainan apua viimeisinä kuukausinaan.
Uskooko tutkija sitten, että sotatoimet voisivat loppua lähitulevaisuudessa?
– Jonkinlainen ikkuna on avautumassa, mutta todellisuudessa se riippuu enemmän Putinista kuin Trumpista ja Ukrainasta. Putinille ei riitä sodan jäädyttäminen, Fesenko sanoo.
Jutun alkuun lisätty ”täysimittaista sotaa” klo 7.31.
