Jos hurrikaanituhojen korjaus venyy Pohjois-Carolinassa ja Georgiassa, voi sillä olla merkitystä vaa’ankieliosavaltioiden vaalitulokseen.
Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on haistanut haavoittuvuuden, josta vihjailemalla ja valehtelemallakin hän pyrkii nyt horjuttamaan vastustajaansa Kamala Harrisia.
Kyse on hurrikaani Helenen jälkihoidosta.
Viikko sitten Yhdysvaltain kaakkoisosavaltioita pyyhkinyt hurrikaani Helene on osoittautunut kuolonuhrien määrältä tuhoisimmaksi manner-Yhdysvalloissa sitten hurrikaani Katrinan vuonna 2005.
Yli kaksisataa on kuollut, satoja on tavoittamatta yhä ja yli miljoona taloutta on ilman sähköä.
Pahiten myrskystä kärsivät Pohjois-Carolina ja Georgia, jotka kuuluvat vaalit ratkaisevien vaa’ankieliosavaltioiden joukkoon.
Trump alkoi tällä viikolla toistaa kampanjatilaisuuksissaan viestiä, että hallinto on epäonnistunut hurrikaanin jälkihoidossa. Hän myös väittää ilman todisteen häivää, että hurrikaaniuhreille korvamerkittyjä rahoja käytetään maahanmuuttajiin.
Trump esittää väitteensä alla olevassa videossa.
Valkoinen talo kutsui Trumpin puhetta muistiossaan ”myrkyksi”.
Trump on myös väittänyt, että myrskytuhoista kärsineiden osavaltioiden kuvernöörit eivät ole saaneet avunpyynnöilleen vastakaikua ja presidentti Joe Biden ei olisi ottanut heidän soittojaan vastaan.
Georgian republikaaninen kuvernööri Brian Kemp on sanonut, että Trumpin ei väite pidä paikkaansa.
Pohjois-Carolinan demokraattinen kuvernööri Roy Cooper puolestaan on kertonut, että liittovaltio on ohjannut jo kuusi miljardia dollaria muun muassa valtaviin infrastruktuurin tuhojen korjaamiseen.
Oman soppansa sotkuun tuovat äärioikeistolaiset ryhmät ja salaliittoteoreetikot, jotka levittävät väitteitä Washingtonin keinotekoisesta sään muokkauksesta, suunnitelmista jyrätä tuhoutuneet asuinalueet ja maiden pakkolunastuksesta.
Oma hallinto syyllistyi hurrikaaniavun junailuun
Liittovaltio on tähän asti maksanut kaikki pelastus- ja raivauskulut hätäapuviraston FEMA:n kautta ja aikoo maksaa kuukausia eteenpäin.
Perjantaina Joe Biden myös pyysi kongressia säätämään lain lainaohjelmasta tuhoalueiden pienyrittäjien ahdinkoa helpottamaan, kun nämä pyrkivät käynnistämään toimintansa uudelleen.
Biden itse puolestaan on vihjannut, että republikaanien hallitsema edustajainhuone on jarruttanut hätäapua.
Trump itse syyllistyi virkakautenaan katastrofiavun ohjaamiseen muualle sen jälkeen, kun hurrikaani Maria oli tuhonnut Puerto Ricoa 2017.
Sen jälkeen Trump ohjasi kymmeniä miljoonia dollareita katastrofivaroja rajaturvallisuuteen.
Lokakuun yllätys voi muhia
Pohjois-Carolinan ja Georgian myrskytuhoissa voi piillä vielä vaaliyllätys, jos tuhojen korjaaminen viivästyy. Se on vielä epäselvää, kumman ehdokkaan hyväksi yllätys koituisi.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että isot katastrofit vaikuttavat äänestysintoon ja ehdokkaan valintaan.
Yhdysvaltain vaaleissa puhutaan aina niin sanotusta lokakuun yllätyksestä. Sillä tarkoitetaan asiaa, joka tulee viime tipassa eikä sen vaikutusta äänestykseen ehditä eliminoimaan.
Politico-lehden mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun kahta vaa’ankieliosavaltiota kohtaa luonnonkatastrofi näin lähellä vaaleja.
Kummassakin osavaltiossa on tehtävä nopeasti päätöksiä, kuinka ihmiset voivat jatkaa vaaleihin rekisteröitymistään. Myös äänestyspaikkoja ei välttämättä pystytä järjestämään aiottuihin paikkoihin teiden ja rakennusten tuhouduttua äänestäjien asuessa väliaikaisesti kaukanakin kotoaan.
Esimerkiksi Pohjois-Carolinassa postitetaan parhaillaan postiäänestyskirjeitä äänestäjille, jotka eivät välttämättä koskaan niitä saa.
Trumpkaan ei voi olla varma, että tilanne lopulta hyödyttää häntä itseään. Pahimmat tuhot ovat piirikunnissa, joita johtavat republikaanit.
Tällä hetkellä Pohjois-Carolinan ja Georgian tulosta on vaikea ennustaa. Monissa mittauksissa Donald Trumpin ja Kamala Harrisin kannatusero on niissä prosenttiyksikön sisällä.
Ei siis ihme, että sekä molemmat ehdokkaat että presidentti Biden haluavat nyt vierailla tuhoalueella. Trump oli perjantaina ja Harris saapuu sinne lauantaina.
AP, Reuters
