LONTOO/PARIISI Eurooppa tähyää yli Atlantin peläten.
Pelon syynä on, että yhdysvaltalaiset äänestävät pian presidentistä.
Vaaleja pidetään monissa arvioissa käänteentekevinä tai merkityksellisimpinä sitten toisen maailmansodan.
– Jos Donald Trump valitaan uudelleen, se merkitsee, että Yhdysvalloissa on muuttunut jotain hyvin perustavaa, arvioi Ylen haastattelema tutkija Peter Trubowitz.
Se taas voi tuoda isoja muutoksia Euroopan ja Yhdysvaltain suhteisiin.
– Varmasti on niin, että Donald Trumpin voitto veisi Eurooppaa ja Yhdysvaltoja enemmän erilleen toisistaan. Tulee kiehuntaa ja kuohuntaa, mutta ei niin, että Yhdysvallat vetäytyisi täysin Euroopasta, professori Trubowitz arvelee.
Hän ei ole lainkaan varma, että Euroopassa täysin tajutaan, mitä voi olla odotettavissa.
Peter Trubowitz on kansainvälisen politiikan professori maineikkaassa London School of Economics -yliopistossa.
Yhdysvaltalaistaustaisen professorin mukaan Yhdysvaltain muutoksessa on kyse eristäytymisen, nationalismin ja muukalaisvihamielisyyden kolmiyhteydestä.
Eurooppalaiset valtionjohtajat toteavat kuitenkin kuin yhteen ääneen, että valitaan Yhdysvalloissa kumpi tahansa, niin toimeen tullaan. Tämä puhe on diplomatiaa.
On selvää, että EU-Euroopan ja Nato-Euroopan kannalta demokraattien Kamala Harris olisi mieluisampi vaihtoehto. Yhteistyö yli Atlantin olisi helpompaa, ennustettavampaa ja vakaampaa.
Uudelleenvalintaa halajava republikaanien Donald Trump jätti edellisellä valtakaudellaan Eurooppaan lähtemättömän muistijäljen.
Trump veljeili Venäjän Vladimir Putinin ja Unkarin Viktor Orbánin kaltaisten itsevaltiaiden kanssa.
Valtakausi päättyi vaalitappioon, sen kiistämiseen ja suoranaiseen vallankaappausyritykseen loppiaisena 2021.
Veren sekoittuminen ja kansan viholliset
Meneillään olevassa vaalikampanjassa Donald Trumpin puheet ovat muuttuneet alati sekavammiksi.
Siirtolaisuus on Trumpin keskeisin vaaliteema ja siitä puhuessaan hän nimeää siirtolaiset uhkaksi. Uhkaa kuvatessaan hän käyttää samoja veren sekoittumisen vertauskuvia kuin natsit käyttivät puheissaan Saksassa 1930-luvulla.
Hän rinnastaa siirtolaisia eläimiin. Ihmisryhmän epäinhimillistäminen tuo vahvasti mieleen natsien joukkotuhontaa edeltävän vihanlietsonnan. Samasta aatehistorian noutopöydästä on ajatus vastapuolesta tai vapaasta mediasta kansan vihollisena.
Donald Trumpin puheiden radikalisoituminen on lännen kannalta erittäin huolestuttava kehityskulku. Nato-maissa ja läntisissä demokratioissa on totuttu ajattelemaan, että ne jakavat samat arvot.
Jos Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi, voiko hänen edellisen valtakautensan ja viimeaikaisten kampanjapuheidensa perusteella enää sanoa niin?
Jakaako Eurooppa Yhdysvaltojen kanssa sitten samat arvot? Tämä on jo pelkästään kysymyksenä käänteentekevä.
– Euroopassa kysytään aiheellisesti, kuinka on mahdollista, että Donald Trumpin kaltainen henkilö voidaan mahdollisesti valita presidentiksi uudestaan, Trubowitz sanoo.
Hän arvioi, että presidenttinä Trump jatkaisi valitsemallaan linjalla. Hän vähät välittää kansainvälisistä järjestöistä ja sääntöpohjaisuudesta.
– Muu maailma joutuu pohtimaan, sitoutuuko Yhdysvallat oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin.
Peter Trubowitz muistuttaa, että näistä periaatteista lipsuvia on Euroopassakin. Jos Trump voittaa, on se paljolti siirtolaisuusteeman ansiota. Tämä taatusti innostaa myös Euroopan populistijohtajia.
– He tulevat monistamaan omaan käyttöönsä Donald Trumpin siirtolaisuusteeman, jos se osoittautuu voittavaksi kortiksi.
Eurooppalaisten populisti- ja äärioikeistopuolueiden vaalivoitot ovat rakentuneet jo entuudestaan juuri siirtolaisuuden ja maahanmuuton vastustamiselle.
Kuvaavaa tälle ajalle on, että äärioikeistolaisiin ideologioihin, muukalaisvihamielisiin teemoihin, äärikonservatiivisuuteen ja salaliittoteorioihin keskittyneet ajatukset tulevat nyt voimalla eurooppalaiseen keskusteluun juuri Yhdysvalloista.
Näiden ajatusten alkuperä kumpuaa kuitenkin nimenomaan vuosikymmenten ja -satojen takaa Euroopasta. Ne ovat käyneet jalostumassa Yhdysvalloissa ja saaneet tämän ajan vaihtoehtoisiin todellisuuksiin soveltuvat muodot.
Rauha Ukrainaan vuorokaudessa?
Eurooppa on huolissaan Atlantin ylittävien yhteisten arvojen rapautumisesta. Mutta vielä suuremmalla pelolla se seuraa sitä, muuttuuko Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Euroopassa ja miten Yhdysvallat suhtautuu Ukrainan tukemiseen.
Trumpin on raportoitu olleen liki vetämässä Yhdysvallat Natosta edellisellä kaudellaan.Tämän vaalikamppailun tuoksinassa hän on ilmoittanut saavansa vuorokaudessa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan päättymään.
Peter Trubowitz jättää Donald Trumpin uhon diilistä 24 tunnissa omaan arvoonsa. Mutta se on hänen mukaansa selvää, että paine Yhdysvalloissa Ukrainan suhteen on valtava.
– Kumpi tahansa tulee valituksi, niin tarve saada sota loppumaan on suuri.
Ranskan ulkopoliittisen instituutin (IFRI) johtaja Thomas Gomart arvioi, että Yhdysvaltain suhtautuminen Ukrainaan saattaa muuttua suurelta osin, jos Trump tulee valituksi.
– Hän on antanut ymmärtää, että hän voi tehdä sopimuksen suoraan Vladimir Putinin kanssa ja lopettaa Ukrainan tukemisen, Gomart sanoo Ylelle.
Euroopalle Yhdysvaltain presidentinvaihdos tulee pirulliseen aikaan. Ilmassa on selvää väsymystä Ukrainan tukemiseen, talvi tulee ja sota pitkittyy.
– Paljon on puhuttu siitä, että Naton muutokselle on luotu suunnitelma sen varalle, että Donald Trump tulee valituksi. Ehkä niin on, Gomart sanoo.
Hän pitää ongelmana Euroopan maiden puolustus- ja turvallisuuspolitiikan liiallista riippuvuutta Yhdysvalloista.
Gomart peräänkuuluttaa Eurooppaan poliittista halua koordinoida omaa puolustusteollisuutta, kun se kisaa amerikkalaisen teollisuuden kanssa.
– Yhdysvaltain antamiin turvatakuisiin kuuluu lähes automaattisesti amerikkalaisten puolustustarvikkeiden hankkiminen.
Thomas Gomart huomauttaa happamasti siitä, että tietyt eurooppalaiset Nato-maat ovat tahtoneet myös kahdenkeskiset suhteet puolustustarvikkeiden ja turvallisuuden saamiseksi Yhdysvalloista.
– Muun muassa Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon ja solmivat samanaikaisesti kahdenkeskiset sopimukset Yhdysvaltain kanssa, IFRIn johtaja Gomart piikittelee.
