Vaaleja edeltäneet kyselyt olivat metodeiltaan puutteellisia, arvioivat asiantuntijat.
Pyry Dementjeff,
Anni Kavander
Yhdysvaltain vaaleja ennakoineissa kannatusmittauksissa kisasta enteiltiin äärimmäisen tiukkaa. Donald Trumpin voitto oli kuitenkin reilusti selvempi kuin mittaukset ennustivat.
Trumpin kannatus aliarvioitiin mittauksissa myös ennen vuosien 2016 ja 2020 vaaleja. Miksi näin kävi taas?
Samat ongelmat kuin aiemmin
Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen mukaan kyse on siitä, että kyselyt eivät tavoittaneet Trumpin äänestäjiä.
– Heitä on jäänyt tavalla tai toisella kyselyjen ulkopuolelle.
Yhdysvalloissa on paljon erilaisia ihmisryhmiä. Osa vastaa kyselyihin toisia todennäköisemmin ja totuudenmukaisemmin.
Kokonaisuutena vastausprosentit ovat alhaisia, ja kyselyjen tekijät käyttävät useita eri menetelmiä.
Pajunen arvelee, että mittausten tekeminen on vaikeaa myös jatkossa.
– Kilpailu ihmisten ajankäytöstä on kova. Lisäksi mittauksia kohtaan kylvetään epäluuloa, joka voi saadaan aikaan sen, että niihin ei haluta vastata.
Kyse voi olla myös protestista
Ajatuspaja ja konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä uskoo, että Trumpin ylivoima liittyy protestiliikkeeseen, joka ei näkynyt kannatusmittauksissa.
– Ihmiset, jotka veivät Trumpin voittoon, eivät äänestäneet Trumpin puolesta niin paljon kuin he äänestivät nykyvaihtoehtoa vastaan, Penttilä sanoo.
Asia kulminoituu lopulta kyselyiden metodeihin. Penttilän mukaan kannatuskyselyt tavoittivat ison osan niistä, jotka eivät kannattaneet Trumpia sen enempää kuin Kamala Harrisiakaan.
– En keksi mitään muuta selitystä sille, paitsi väärät metodit. Jos olisi kysytty, aiotko äänestää nykymenoa vastaan, niin sitten he varmaankin olisivat vastanneet myöntävästi.
Penttilä huomauttaa, että gallupeja teettävät firmat ovat kertoneet korjaavansa metodejaan aiempien epäonnistumisten jälkeen.
– Meille on väitetty kuukausikaupalla, että kaikki korjausliikkeet on tehty, ja selvästi niitä ei ole tehty tai pystytty tekemään.
Vielä viime päivinä kannatuskyselyt näyttivät, että jokaisessa vaa’ankieliosavaltiossa olisi tapahtunut käänne parempaan Harrisille. Nyt Trump on voittamassa kaikki seitsemän vaa’ankieliosavaltiota.
”On syntynyt uusi jakolinja”
Se, ketkä protestiäänensä vaaleissa jättivät, on vielä jossain määrin epäselvää. Yhdysvalloista tihkuu tietoa, että kyse olisi etenkin miespuolisista äänestäjistä.
– Eivätkä ainoastaan valkoiset miehet, vaan myös latinot ja mustat. Nämä ovat ensimmäisiä indikaatioita, mutta varmaan täytyy odottaa vielä, että saadaan enemmän tietoa, Penttilä sanoo.
Penttilän mukaan demokraattinen puolue on menettänyt kosketuksensa huonosti voivaan, työtä tekevään osaan amerikkalaisista.
– Amerikkalaiseen politiikkaan on syntynyt uusi jakolinja, jossa duunariporukka kannattaa republikaaneja ja korkeasti koulutettu sivistyneistö demokraatteja.
Trump on saamassa tällä vuosituhannella toisena republikaanina myös äänten enemmistön. Toinen heistä oli George W. Bush vuonna 2004.
– He ovat kaksi presidenttiä, joita Euroopassa ei laisinkaan arvostettu. Tulkitsen sen niin, että meillä Euroopassa on vaikeaa ymmärtää amerikkalaista mielenmaisemaa.
