Lasten rokotuskattavuus on Suomessa pääosin hyvä. Tuhkarokolta suojaavan rokotteen toisen annoksen saamisessa on kuitenkin laskua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tuoreen tilaston mukaan kokonaiskuva pikkulasten rokotuskattavuudesta on Suomessa hyvä.
– Suomalaisista valtaosa haluaa rokottaa lapsensa kattavasti ja rokotusohjelman mukaisesti, johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä sanoo.
Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen toisen annoksen saamisessa on kuitenkin laskua jo toista vuotta peräkkäin, ja joillakin alueilla lasku on jyrkkä. Rokote on tarkoitus antaa 6-vuotiaille. Kattavuuden lasku lisää tuhkarokkoepidemian riskiä.
Mia Kontio pitää tilannetta jo hälyttävänä. Hän korostaa, että MPR-rokotteiden molempien annosten saaminen on tärkeää tuhkarokkoepidemioiden estämiseksi.
– Nyt on nähty tilanne Yhdysvalloissa, kun rokotuskattavuus on laskenut, että siellä on isompia epidemioita. Viime vuonna Euroopassa, ihan EU-alueella, oli paljon tapauksia. Ei ole kuin ajan kysymys, että meilläkin on laajoja epidemioita, jos ei pidetä huolta korkeasta rokotuskattavuudesta, Mia Kontio sanoo.
Tuhkarokolta suojaavan rokotteen saaneita on tavoitetta vähemmän
Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi ja voi jälkitauteineen olla vakava sairaus iästä riippumatta.
MPR-rokotteen toisen annoksen kattavuuden minimitavoitteena on tartuntaketjujen katkaisemiseksi se, että rokotteen saaneita on 95 prosenttia väestöstä. Vuonna 2017 syntyneistä lapsista sen on saanut 91 prosenttia.
Tiedot perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin. THL:n mukaan rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon voi liittyä ongelmia, ja todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja korkeampia.
Rokotusten järjestelyissä on osalla alueista ongelmia
Kuusivuotiaille annettavan MPR-rokotteen vähenemisen syy ei THL:n mukaan ole rokotusvastaisuus, vaan näyttää siltä, että näiden rokotusten antamisen järjestelyissä on joillakin hyvinvointialueilla epäonnistuttu.
– Tämä rokotus pitäisi antaa kuusivuotiaana. Nämä tarkastukset eivät neuvolassa toteudu. Osittain joillakin alueilla on siirretty rokotuksia annettaviksi kouluihin, mutta ehkä tässä ei ole ohjeistettu kunnolla, koska nämä rokotukset eivät toteudu, Mia Kontio sanoo.
Kontio painottaa, että kaikkien hyvinvointialueiden olisi nyt saatava rokottaminen kuntoon ja annettava lapsille puuttuvat rokotukset.
THL:n tilaston mukaan MPR-rokotteen tehosteen osalta kaikkein heikoin tilanne on Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jossa sen on saanut vuonna 2017 syntyneistä lapsista vain 81 prosenttia. Etelä-Karjalassa lasten rokotuskattavuus on kuitenkin muiden rokotteiden osalta korkea.
Paras suoja on puolestaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella, jossa MPR-rokotteen tehosteen on saanut 96 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä lapsista.
Täysin rokottamattomia on pari prosenttia kolmevuotiaista
Muiden kuin MPR:n tehosterokotteiden kattavuus on THL:n mukaan hyvä.
Joidenkin rokotteiden ottamisessa on tapahtunut nousuakin. Esimerkiksi vesirokkorokotuksen saaneiden lasten osuus on noussut vuosittain sen jälkeen, kun se vuonna 2017 otettiin mukaan rokotusohjelmaan.
Täysin rokottamattomien kolmevuotiaiden lasten osuus on noussut hiukan. Vuonna 2022 syntyneistä lapsista heitä on 1,9 prosenttia.
– Se on vielä vähän, mutta hienoisessa nousussa, Mia Kontio sanoo.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet annetaan lapsille neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai terveysasemalla. Rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia.
