Tuhkarokolta suojaavan rokotteen saaneiden 6-vuotiaiden määrä laski – tilaston hännille jääneet alueet kertovat, miksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi torstaina tilastoja lasten rokotuksista. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-tehosterokotteen saaminen on THL:n mukaan laskenut Suomessa hälyttävästi, ja se lisää tuhkarokkoepidemian riskiä.

MPR-rokotteen tehoste on kansallisen rokotusohjelman mukaan tarkoitus antaa kuusivuotiaille.

Etelä-Karjalassa osa rokotuksista viivästyy

Rokotekattavuustilaston hännillä olevalta hyvinvointialueelta todetaan, että tilanne ei todellisuudessa ole niin huono kuin miltä se tilastossa näyttää.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tartuntatautilääkärin Sami Raasakan arvion mukaan MPR-rokotteen tehosteen rokotekattavuus vuonna 2017 syntyneillä näyttää olevan Etelä-Karjalassa noin 89 prosenttia, kun luku THL:n tilastossa on 81 prosenttia. Vähimmäistavoitteeseen, 95 prosenttiin, se ei silti yllä.

Ero hyvinvointialueen ja THL:n tilaston välillä johtuu Raasakan mukaan osittain rokotusten viivästymisestä.

– Meillä 6-vuotiaille tarkoitetut MPR-tehosteet aika suurelta osin viivästyvät eli ne annetaan vasta koulussa ensimmäisellä luokalla tai jopa toisella luokalla, mikä on sitten jo harvinaisempaa, Sami Raasakka sanoo.

Raasakan mukaan Etelä-Karjalassa jo esiopetusikäiset lapset siirtyvät neuvolasta kouluterveydenhuoltoon. Vanhempien tulisi itse varata aika kuusivuotistarkastukseen, minkä vuoksi tarkastus on voinut jäädä väliin.

– Tässä on varmasti informoinnin paikka, että nämä saadaan paremmin toteutumaan ja MPR:t aikaisemmassa vaiheessa pistettyä, Sami Raasakka sanoo.

”Emmehän me voi tyytyväisiä olla”

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen luettelee kolmanneksi syyksi alhaiseen kattavuuteen sen, että alueella pyydetään nykyisin molempien vanhempien kirjallinen lupa rokotteen antamiseen.

– Lähtökohta kannattaisi olla se, että jo neuvolassa käydään läpi, että kaikki rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet annetaan, jos ei niitä erikseen kielletä. Tämä voisi auttaa siihen, että saataisiin rokotuskattavuus nopeastikin takaisin sille tasolle kuin sen kuuluu olla, Leskinen sanoo.

Rokotusvastaisuus ei näytä alueella lisääntyneen aiemmasta.

Huolimatta siitä, että rokotusten viivästykset huomioidaan, MPR-tehosteen kattavuus näyttää silti jäävän Etelä-Karjalassa reilusti alle minimitavoitteen.

– Emmehän me voi tyytyväisiä olla. 95 prosentin rokotuskattavuus olisi ehdottomasti se, joka pitäisi saavuttaa, Sami Raasakka sanoo.

Korona-ajan hoitovelka näkyy yhä Länsi-Uudellamaalla

Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella MPR-rokotteen tehosteen saaneita lapsia on liian vähän.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvolapalveluiden johtajan Miika Puolitaipaleen mukaan koronapandemian aikana syntynyt hoitovelka näkyy vielä vuonna 2017 syntyneiden lasten rokotuksissa. Väliin jääneitä rokotuksia on pyritty antamaan kouluterveydenhuollossa, mutta osa on jäänyt ottamatta.

– Emme ole riittävän hyvin pystyneet tavoittamaan poisjääneitä neuvolakäynneille. Vaikka nyt elämme normaalia aikaa, niin tässä ikäluokassa prosessi ei jostain syystä ole toiminut meidän alueellamme optimaalisesti, Miika Puolitaival sanoo.

Puolitaipaleen mukaan ikäluokka käydään nyt tarkasti läpi MPR-tehosteen osalta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vuonna 2017 syntyneistä lapsista noin 87 prosenttia on THL:n mukaan saanut MPR-tehosteen. Puolitaival arvioi, että luku vastaa suurin piirtein oikeaa tilannetta.

Vanhempien vastuulle jää paljon

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan THL:n tilastossa näkyvät ne lapset, jotka on rokotettu seitsemän ikävuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi kaikki Etelä-Karjalassa viivästyneet rokotukset eivät siis tilastossa näy.

– Onhan se hienoa, jos oikea tilanne on parempi kuin miltä meidän tilastomme näyttävät, mutta ilman muuta sekin on liian alhainen. Varsinkaan, kun Etelä-Karjalassa ei minkäänlaista rokotusvastaisuutta ole, lukemat voisivat olla todella hyvät.

Kontio pohtii, onko alueella muutettu käytäntöjä tavoilla, jotka rikkovat toimivaa systeemiä ja aiheuttavat haavoittuvuutta lasten keskuudessa.

Rokotusohjelman mukaan MPR-rokotteen tehoste annetaan 6-vuotiaille. Mia Kontion mukaan se on katsottu optimaaliseksi iäksi, mutta pienillä viivästyksillä ei ole suurta merkitystä tuhkarokon leviämisen kannalta.

Kontio kertoo saaneensa yhteydenottoja vanhemmilta sekä Etelä-Karjalasta että Länsi-Uudeltamaalta. Niissä on kritisoitu tiedonkulun puutteista, aikojen saamisen vaikeuksista ja siitä, että liian paljon jää vanhempien vastuulle.

– Täytyy olla omaa aktiivisuutta ja täytyy oikeasti haluta, että lapsi saa nämä tarkastukset ja rokotukset, että ne oikeasti tapahtuvat, Mia Kontio kertoo saamistaan palautteista.