Tuleva suomalainen elokuva kertoo maailman parhaaksi tarkka-ampujaksi tituleeratusta Simo Häyhästä. Talvisodan sankari sai venäläisiltä Valkoinen kuolema -lempinimen.
Suomen kansainvälisesti tunnetuimmasta sotilaasta, tarkka-ampuja Simo Häyhästä tehdään elokuva.
Sen toteuttaa Lapua 1976 -elokuvan tekijätiimi.
Häyhä (1905–2002) oli maailmanluokan tarkka-ampuja, joka talvisodassa 98 vuorokauden aikana ampui yli 542 venäläissotilasta. Hän sai puna-armeijalta Valkoinen kuolema -lempinimen.
– Elokuvamme tavoitteena on kertoa miehestä myytin takana ja näyttää, miten hän pystyi tekemään tarvittavan – puolustamaan kotiaan, maataan ja rakkaitaan, vaikka jokainen laukaus teki taakan raskaammaksi kantaa, tulevan elokuvan ohjaaja Toni Kurkimäki kuvaili elokuvasuunnitelmia Ylen haastattelussa.
Lauantaina 30. marraskuuta tulee kuluneeksi 85 vuotta talvisodan syttymisestä.
Lisää: Suursuosion saaneen Lapua-elokuvan tekijät suunnittelevat elokuvaa tarkka-ampuja Simo Häyhästä – kuvaukset alkaisivat 2026
Poikkeuksellisen lahjakas ihminen
Tutkija, majuri (evp) Tapio Saarelainen on kirjoittanut Simo Häyhästä kirjoja, joita on julkaistu kahdeksalla eri kielellä. Hän myös tapasi tämän useita kertoja vuosina 1997–2002.
Saarelainen on uuden Häyhä-elokuvan konsultti.
Tapio Saarelainen paljastaa, miten juuri Häyhästä tuli niin etevä tarkka-ampuja. Hän sanoo Häyhän olleen poikkeuksellisen lahjakas ihminen.
– Häyhällä oli rautaiset hermot, erittäin tarkka näkö ja kuulo sekä hämmästyttävä reaktionopeus.
Häyhä toimi synnyinpitäjänsä Rautjärven suojeluskunnassa 17-vuotiaasta lähtien. Siellä hän ampui paljon radalla ja osallistui kenttäammuntoihin sekä taitokilpailuihin.
– Eli hän oli ampunut koko ikänsä, Saarelainen sanoo.
Suuri merkitys Suomen sotahistoriassa
Tapio Saarelainen sanoo, että Häyhällä on ollut suuri merkitys Suomen sotahistoriassa. Tämä oli myös esimerkillinen yksittäistaistelija.
– Hän ampui paljon vihollisen sotilaita tavallisella, avotähtäimellä varustetulla jalkaväen kiväärillä ja toimi yksin metsässä.
Häyhän merkitys talvisodan hengen luomisessa oli myös merkittävä.
– Hän lähti itseään säälimättä aamuyön tunteina tuliasemaan, metsästi päivän vihollista ja palasi illalla nukkumaan. Sama toistui joka päivä, Saarelainen sanoo.
– Simo Häyhä oli itse vaatimattomuus. Ei koskaan leuhkinut teoillaan. Hän oli talvisodan hengen luojista eräs tärkeimmistä ja rohkaisi muita sotilaita selviämään sodasta, selvittää Saarelainen.
Häyhä on päässyt myös japanilaisiin manga- ja animesarjoihin.
Haavoittuminen
Simo Häyhä haavoittui vihollisen hyökkäyksessä viikko ennen talvisodan päättymistä 6. maaliskuuta 1940.
Hän toimi tuolloin Kollaan eteläpuolella jalkaväkitaistelijana johtaen omaa ryhmäänsä.
– Vihollinen pääsi yllättämään Simon noin 40 metrin päästä, kun hän yritti pysäyttää hyökkäystä, Saarelainen sanoo.
Häyhä sai osuman leukaansa, kun luoti räjähti suussa, ja loukkaantui pahasti. Hän vajosi koomaan ja heräsi siitä talvisodan päättymispäivänä 13. maaliskuuta 1940.
Häyhälle jouduttiin tekemään leukaan kaikkiaan 26 leikkausta, mutta sodan arvet näkyivät hänen kasvoillaan kuolemaan saakka.
Tulevassa elokuvassaan Mikko Jokipii ja Toni Kurkimäki haluavat muun muassa pohtia sitä, miten satojen vihollisten tappaminen vaikutti Simo Häyhään.
Taidot yhä käytössä tarkka-ampujakoulutuksessa
Maanviljelijäperheeseen syntynyt Häyhä eli sodan jälkeen pitkän elämän poikamiehenä Ruokolahdella pienessä mökissään viljellen maata ja kasvattaen kotieläimiä.
– Hän ei koskaan nukkunut omalla tilallaan, vaan meni sukulaisten luo yöksi. Hän tiesi, että vihollinen on voinut keksiä jotain hänen päänsä menoksi, vaikka sota oli päättynyt, Saarelainen kertoo.
Sotien jälkeen Häyhä oli taitava ja arvostettu metsästyskoirien kouluttaja.
Pari viimeistä vuottaan Häyhä asui hoitokodissa Haminassa, jossa hän kuoli keväällä 2002.
