Keinot väärän tiedon levittämiseksi jalostuvat esimerkiksi tekoälyn avulla, sanoo Jussi Toivanen Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Olli-Pekka Toivanen,
Antje Tolpo
Kansalaisiin kohdistuva informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon levittäminen tulevat muuttumaan entistä kierommaksi ja yksilöidymmäksi, uskoo Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jussi Toivanen.
Pahantahtoisten toimijoiden on helppo profiloida verkon käyttäjiä näiden toiminnan perusteella, Kouvolan turvallisuuskonferenssissa tänään perjantaina puhujana vieraillut Toivanen sanoo.
– Kun tietää, miten toinen ajattelee, niin sen perusteella on helppo räätälöidä puhutteleva viesti. Mitkä olisivat kanavat, joissa henkilöä kannattaisi lähestyä ja mitkä olisivat viestit?
Tunteet sekoittavat kriittistä ajattelua
Informaatiovaikuttaminen on psykologiaa, vaikka puheissa keskityttäisiinkin enemmän teknologiaan, Toivanen muistuttaa. Viestin lähettäjä pyrkii saamaan vastaanottajassa aikaan tunnereaktion.
– Ydin on hyvä tarina, joka herättää tunteita ja saa toimimaan tietyllä tavalla.Jos tulee turhautuminen tai kiukunpuuska, pistämme viestin jakoon, emmekä kiinnitä faktoihin huomiota.
Tekoälyyn perustuva tekniikka on Toivasen mukaan yhä useamman käytettävissä. Tekoälyllä voi väärentää kuvia ja videoita, ja se analysoi valtavia tietomääriä muun muassa sosiaalisen median käyttäjistä.
Analyysin perusteella tekoäly voi paremmin kohdentaa käyttäjälle tätä kiinnostavaa sisältöä.
Luottamus ja kuuluvuuden tunne suojaavat vaikuttamiselta
Suomen kestävyyttä informaatiovaikuttamista vastaan Toivanen pitää hyvänä. Syinä hän pitää muun muassa väestön koulutustasoa, medialukutaitoa ja vahvaa luottamusta instituutioihin, kuten mediaan ja oikeusjärjestelmään.
– Haluan nostaa esiin myös kuuluvuuden tunteen. Jos on tulevaisuuden näkymiä tai työpaikkoja tarjolla, se ehkä vahvistaa sitä, että ei uskota ulkopuolelta tuleviin huuhaa-viesteihin.
Toivanen muistuttaa suhtautumaan yllättäviin viesteihin maalaisjärjellä ja terveellä kriittisyydellä.
– On syytä miettiä, että: ”miksi kohtaan tämän viestin tällä hetkellä?” Pyritäänkö viestillä vaikuttamaan toimintaani, vedotaanko siinä faktoilla vai tunteilla?
