Syyttäjän mukaan Helsingin Sanomien toimittajat julkaisivat jutussaan turvallisuussalaisuuksia ja pakoilivat sen jälkeen vastuuta.
Puolustus sen sijaan katsoo, ettei toimittajilla ollut vastuuta joulukuussa 2017 ilmestyneen artikkelin julkaisemisesta, eivätkä esitetyt tiedot olleet turvallisuussalaisuuksia.
Helsingin hovioikeudessa kuultiin tänään Viestikoekeskus-tapauksen loppulausunnot.
Syyttäjä vaatii Tuomo Pietiläiselle, Laura Halmiselle ja Kalle Silfverbergille ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sellaisen yrityksestä.
Erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen kysyi loppulausunnossaan, miksi artikkeleissa ja syytettyjen välisissä viesteissä viitattiin useita kertoja Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin, jos tiedot ovat puolustuksen väittämän mukaisesti peräisin julkisista lähteistä.
Rinkisen mukaan salaisuudet on kopioitu asiakirjoista artikkeleihin usein jopa sanatarkasti.
– Kysymys on ennen kaikkea siitä, että ulkopuolinen taho osaa poimia tietoja, joilla voi täydentää jo olemassa olevaa tietoa. Tällöin yksittäisetkin tiedot voivat olla merkityksellisiä.
Syyttäjä: Piilottelua ”tuntemattoman miehen” takana
Erikoissyyttäjä Rinkisen mukaan syytetyt ovat pyrkineet esittämään, että julkaistusta artikkelista vastuussa on ainoastaan sen hyväksyjänä toiminut toimituksen johto, jota kukaan ei kuitenkaan ole suostunut tarkemmin nimeämään.
– Ymmärrettävää, että halutaan piiloutua ”tuntemattoman miehen” selän taakse.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 2023 Pietiläisen ja Halmisen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Pietiläinen katsottiin käräjäoikeudessa jutun päävastuulliseksi kirjoittajaksi ja hänet tuomittiin 50 päiväsakkoon.
Käräjäoikeus katsoi, että Halmisen rooli oli jutun kirjoittamisessa vähäisempi. Hän oli myös pyrkinyt varmistumaan julkaisemisen laillisuudesta, joten Halmiselle ei määrätty rangaistusta.
Syyttäjä huomautti hovioikeuden loppulausunnossa, että Halminen olisi voinut kieltäytyä jutun teosta.
– Tekijöitä ovat olleet molemmat.
Pietiläisen lähiesimiehenä tuolloin toimineen Kalle Silfverbergin syyte hylättiin käräjäoikeudessa, koska hänen ei katsottu osallistuneen artikkelien laatimiseen eikä julkaisusta päättämiseen.
Syyttäjän mielestä Silfverberg on toimituksen esimiehenä käynyt julkaistun jutun läpi ja hyväksynyt sen, joten hän on yhtä lailla vastuussa.
Puolustus: Ei ole ”tuntematonta miestä”
Hovioikeuden loppulausunnoissa paikalla oli syytetyistä ainoastaan Pietiläinen.
Hänen asianajajansa Timo Ylikantolan mukaan Pietiläinen ei ole julkistanut eikä toimittajan toimivaltuudella edes voinut julkistaa väitetysti salassa pidettäviä tietoja.
Ylikantolan mukaan syyte on hylättävä jo siksi, että turvallisuussalaisuuden paljastamisrikoksen tunnusmerkistö on nyt kohdistettu vain tiedon julkistamiseen, ei esimerkiksi tiedon välittämiseen tai ilmaisemiseen.
Hän vetosi siihen, ettei Pietiläinen ole kuulunut toimituksen johtoon, joten hän ei ole voinut päättää lehdessä julkaistavan artikkelin sisällöstä tai sen julkaisemisesta.
– Helsingin Sanomien johto on notorisesti tiedossa, joten kyse ei ole mistään syyttäjien vetoamasta tuntemattoman miehen tilanteesta.
Ylikantola katsoo, ettei Pietiläisen hallussa ole ollut yhtään Puolustusvoimien autenttista asiakirjaa, vaan artikkelin tiedot on saatu haastattelemalla henkilöitä, ja ne ovat olleet saatavilla tai pääteltävissä myös julkisista lähteistä.
Puolustusvoimien passiivisuus ihmetytti
Halmisen ja Silfverbergin asianajaja Kai Kotiranta huomautti, että Puolustusvoimat on viimeistään 5. joulukuuta 2017 tiennyt, mitä aineistoa HS:lla oli hallussaan, mutta ei ollut tällöin tehnyt asialle mitään.
Kotirannan mukaan Puolustusvoimien passiivisuus osoittaa, ettei tiedoissa ole ollut kyse turvallisuussalaisuuksista.
Hän näkee, ettei tapahtumien kulku tue lainkaan syytettä.
Kotiranta nosti esille, ettei oikeudessa ole kuultu ketään, joka olisi tehnyt kyseisiä tietoja koskevia salassapitopäätöksiä.
Hän eritteli myös tarkasti, ketkä kuuluivat joulukuussa 2017 HS:n johtoon eli olivat puolustuksen mukaan näin ollen julkaisupäätöksestä vastuussa.
Halmisen yhteydenpito Puolustusvoimiin oli tiivistä
Uutena tietona hovioikeudessa tuli esiin Laura Halmisen aiemmin tiedettyä tiiviimpi yhteydenpito Puolustusvoimiin juttuhankkeen aikana.
Halminen oli näyttänyt HS:n hallussa olevaa aineistoa eräälle Puolustusvoimien tiedustelun upseerille ensimmäisen kerran jo toukokuussa 2017 eli kuukausia ennen artikkelin julkaisua.
Halminen tapasi kesän aikana myös Puolustusvoimien vastatiedustelupäällikön, jonka kanssa keskusteli HS:n juttuhankkeesta ja tiedoista.
Halmisen ja upseerin yhteydenpito jatkui syksyn aikana.
Päiviä ennen jutun julkaisemista Halminen keskusteli myös tiedustelupäällikön kanssa.
Asianajaja Ylikantola hämmästeli, miksi Puolustusvoimat ei kertonut esitutkinnassa tai oikeudenkäynneissä Halmisen ja vastatiedustelupäällikön yhteydenpidosta.
Viestikoekeskus-tapauksen selvittäminen on kestänyt esitutkintoineen ja oikeudenkäynteineen pian seitsemän vuotta.
Hovioikeus antaa päätöksensä myöhemmin.
