Tuntuuko siltä, ettet muista kunnolla tai opi mitään? Kokeile ainakin näitä neljää tekniikkaa, ennen kuin luovutat

Some tulvii opiskelutekniikkavinkkejä. Asiantuntijat kertovat, miksi oppimisesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan ja miten oma oppimiskykyä voi edistää.

Heikko keskittymiskyky on nykyihmisen vitsaus, sanoo erityisopettaja Marko Kallionpää.

– Keskittymisemme on kuin särkikalalla – huomio siirtyy asiasta toiseen vain sekunneissa. Tämä heijastuu suoraan oppimiseen, Kallionpää jatkaa.

Kallionpään mukaan puhelin ja jatkuvat keskeytykset heikentävät keskittymistä ja tekevät tiedon siirtämisestä pitkäkestoiseen muistiin vaikeampaa.

Opintopsykologi Pauliina Silva muistuttaa, että omaa oppimista voi tehostaa. Oikein valitut opiskelutekniikat eivät vain paranna kykyä muistaa, vaan tekevät tiedosta pysyvää, sillä oppiminen ei jää pintapuoliseksi vaan tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.

– Hyvä tekniikka muuttaa tavan, jolla opit, ja auttaa sinua soveltamaan oppimaasi myös käytännössä, hän lisää.

Toimittaja Roosa Laksio kertoo videolla, millaisia opiskelutekniikoita kannattaa kokeilla.

Tekniikka testiin

Opiskelutekniikoiden maailmassa yksi koko ei sovi kaikille. Asiantuntijoiden mukaan tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa.

– Kokeilemalla selviää, mikä toimii parhaiten. Joku hyötyy Pomodoro-tekniikasta, jossa työ ja tauot rytmitetään, kun taas toiselle visuaaliset käsitekartat ovat avain oppimiseen, Silva kertoo.

Erityisopettaja Marko Kallionpää painottaa yksinkertaista periaatetta.

– Oppiminen on muistamista. On kyse assosiaatioista, mielikuvista ja siitä, miten tieto jää parhaiten mieleesi.

Kallionpää nostaa esiin muistipalatsitekniikan, joka on ikivanha ja tehokas tapa muistaa yksityiskohtia.

– Muistipalatsissa hyödynnetään mielikuvia ja tilaa. Kuvittele paikka, jonka tunnet hyvin, kuten kotisi, ja sijoita oppimasi asiat eri huoneisiin. Kun haluat palauttaa tiedon mieleesi, ”kävelet” tilassa mielessäsi ja muistat, mitä mihinkin sijoitit, Kallionpää selittää.

Hänen mukaansa tekniikka vaatii aluksi harjoittelua, mutta on monille erittäin tehokas keino erityisesti yksityiskohtaisen tiedon muistamiseen.

Tekniikoita on lukemattomia

Pomodoro, jossa työ jaetaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välissä on viisi minuuttia taukoa, auttaa palautumaan ja ylläpitämään keskittymistä.

Feynman-menetelmä puolestaan hyödyntää opettamisen voimaa: selittämällä asian yksinkertaisesti toiselle varmistat, että olet ymmärtänyt sen.

Silva huomauttaa, että doodling eli piirtelytekniikka voi olla erityisen hyödyllinen ADHD-opiskelijoille.

– Doodlailu auttaa pitämään keskittymisen kasassa ja antaa samalla käsille tekemistä. Se voi vähentää levottomuutta ja tukea tiedon omaksumista.

Silvan ja Kallionpään mukaan tärkeintä on kuitenkin kokeilla eri tekniikoita rohkeasti ja löytää itselle sopivat työkalut.

Kertaus ei ole aina opintojen äiti

Vanha sanonta ”kertaus on opintojen äiti” ei ole koko totuus.

– Kertaaminen on hyödyllistä, mutta yksin se ei riitä. On tärkeää hahmottaa kokonaisuudet ja ymmärtää, miten asiat liittyvät toisiinsa, Kallionpää muistuttaa.

Oppiminen on yksilöllistä, ja motivaation roolia ei voi liikaa korostaa.

– Ei ole koskaan liian myöhäistä oppia uutta. Usein ihmiset kantavat mukanaan virheellisiä uskomuksia omasta oppimiskyvystään, mutta pienillä kokeiluilla niistä voi päästä eroon, Kallionpää rohkaisee.

Silva puolestaan painottaa kärsivällisyyttä.

– Valitse yksi tekniikka ja kokeile sitä. Kiire ei auta. Kun löydät oman tapasi oppia, huomaat, että oppiminen voi olla paitsi tehokasta, myös hauskaa.