Tuoreen raportin mukaan noin neljäosalla pojista ja viidesosalla tytöistä oli ylipainoa tai lihavuutta vuonna 2023.
Noin neljäsosalla 2–16-vuotiaista pojista ja vajaalla viidesosalla tytöistä oli ylipainoa tai lihavuutta vuonna 2023, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore raportti.
– Huolestuttavaa on se, että lihavuuteen liittyviä sairauksia ja muita riskitekijöitä, esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, todetaan jo lapsuusiässä. Lisäksi lapsuudessa alkanut lihavuus jatkuu usein nuoruuteen ja aikuisuuteen, THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki kertoo.
Lapset, joilla on ylipainoa, saattavat Mäen mukaan myös kokea kiusaamista, jolla on vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin.
– On tärkeää, että lasten lihavuuden ehkäisyssä korostetaan terveyttä ja hyvinvointia sekä terveyttä edistäviä elintapoja. Meidän tulisi toimia, puhua ja viestiä aiheesta niin, että emme lisää lihavuuteen liittyvää stigmaa, ja vaikeuta lasten ja heidän vanhempiensa tilannetta.
Terveyttä edistävät valinnat helpommiksi
Viime vuosina lasten ja nuorten ylipainon yleisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Mutta pitkällä aikavälillä tilanne on heikentynyt selvästi.
– Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyys on 2–3-kertaistunut viime vuosikymmeninä.
Taustalla on useita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Yksi erityinen syy on muuttunut elinympäristömme.
– Tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että lihomiskehityksen taustalla on muutokset ruokaympäristössä, joten toimia tulisi kohdentaa siihen sekä kehittää elinympäristöä terveyttä edistäväksi.
Keinoiksi Mäki listaa esimerkiksi epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamisen ja verotukselliset keinot. Hän nostaa esiin myös elintarvikkeiden ravitsemuslaatua kuvaavat selkeät pakkausmerkinnät sekä terveellistä ravitsemusta ja liikkumista edistävät toimet päiväkodeissa kuin kouluissakin.
– Toimia tulisi kohdistaa nimenomaan siihen, että terveyttä edistävät ruokavalinnat olisivat mahdollisimman helppoja kaikille lapsille ja lapsiperheille.
– On tärkeää, että on tilastotietoa, jotta pystytään suunnittelemaan terveyspoliittisia päätöksiä, yhteiskunnallisia toimia ja lasten terveyden edistämisinterventioita sekä seuraamaan niiden vaikutusta, Mäki sanoo.
Eroja sukupuolten ja alueiden välillä
Yleisintä ylipaino ja lihavuus olivat pojilla ja tytöillä Satakunnan hyvinvointialueella ja harvinaisinta Helsingissä.
– Alueellisia eroja on todettu aiemminkin lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä ja myös aikuisväestöllä on vastaavia eroja sekä lihavuuden yleisyydessä että elintavoissa.
Mäen mukaan alue-eroja selittävät esimerkiksi alueen väestön koulutustaso.
– Koulutus on yhteydessä esimerkiksi ruokatottumuksiin.
Lisäksi maaseutumaisessa ympäristössä lasten koulumatkat voivat olla pitkiä, jolloin mahdollisuudet kulkea kävellen tai pyörällä ovat rajatummat.
– Harrastusmahdollisuuksiakin voi olla vähemmän, Mäki kertoo.
Sukupuolten välisiä eroja ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä saattaa selittää Mäen mukaan esimerkiksi geneettiset ja hormonaaliset tekijät, aineenvaihdunta, rasvakudoksen toiminta ja mahdollisesti elintavat.
Raportin tiedot perustuvat perusterveydenhuollon lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa mitattuihin pituus- ja painotietoihin. Tiedot kattavat 57 prosenttia koko maan 2–16-vuotiaista lapsista ja nuorista.
Suomessa lasten ja nuorten lihavuus on Euroopan keskitasoa. Tämä käy ilmi WHO:n tutkimuksesta.
Katso Yle Areenasta: Suoraa puhetta lihavuudesta
