Suomalaisten työhyvinvointi ei ole palannut yhtä hyväksi kuin se oli ennen koronapandemiaa. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan sekä työkyky että halu tehdä hyvää työtä ovat heikompia kuin ennen pandemiaa.
Tutkimuksessa on seurattu suomalaisten työhyvinvointia vuoden 2019 lopusta alkaen. Uusimmat tiedot kerättiin viime kesänä.
Eniten kuormitusta aiheuttaa tällä hetkellä työn tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus. Sen kokeminen on lisääntynyt jonkin verran aiemmasta ja sen yhteys heikompaan työhyvinvointiin on entistä vahvempaa, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
– Siihen voivat liittyä omaan työsuhteeseen liittyvät huolet, työtä koskevat muutokset, työpaikan muutokset ja koko ammatinkin tulevaisuuteen liittyvä huoli – mitä tapahtuu, kun tekoäly yleistyy ja muuta, Jari Hakanen sanoo.
43 prosenttia kyselyn vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, ettei pysty ennakoimaan, mitä omassa työssä tulee tapahtumaan.
Tutkimuksen vastaajat arvioivat kuormittavia tekijöitä yhdestä viiteen ulottuvalla asteikolla, jossa lukema viisi kuvaa suurinta kuormittavuutta. Työn tulevaisuuteen liittyvän tietämättömyyden ja huolen lisäksi eniten kuormitusta aiheuttavat toimintatapojen kankeus ja liiallinen työmäärä.
Yt-neuvottelujen tuoma epävarmuus haastaa työhyvinvointia
Työn tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus on konkreettisesti läsnä esimerkiksi monilla työpaikoilla, joilla tänä syksynä käydään yhteistoimintaneuvotteluita.
Ryhmäpäällikkönä Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (Tukesissa) työskentelevä Pauliina Laitinen kertoo, kuinka hän on omassa työssään huomannut yt-neuvotteluiden vaikuttavan ihmisten työhyvinvointiin. Tukes ilmoitti viime viikolla koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista valtion rahoituksen leikkausten vuoksi.
– Osa ihmisistä reagoi tosi rauhallisesti päivä kerrallaan, että katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. Osalla ehkä omasta taloudellisesta tilanteesta, terveyden tilanteesta tai muista elämän huolista johtuen se vaikutus voikin sitten olla suurempi, Pauliina Laitinen sanoo.
Neljäntoista asiantuntijan esihenkilönä työskentelevän Laitisen mukaan ryhmässä jutellaan tilanteen aiheuttamista ajatuksista säännöllisesti.
– Me jatkuvasti käymme keskusteluja siitä, mikä oma fiilis on. Sieltä myös kyllä kuuluu sitä huolta omasta tilanteesta, Pauliina Laitinen sanoo.
Joillakin työntekijöillä on hänen mukaansa ollut myös esimerkiksi fyysisiä stressioireita, jotka saattavat olla kytköksissä yt-tilanteeseen. Laitisen mukaan epävarma tilanne heijastui ihmisten hyvinvointiin selkeimmin siinä vaiheessa, kun yt:t alkoivat keväällä säästöjen vuoksi näyttää todennäköisiltä, mutta niistä ei vielä ollut varmaa tietoa.
– Nyt ollaan ehkä rauhallisin mielin. Mutta tiedän, että kun neuvottelut päättyvät ja mennään toimeenpanon puolelle, niin sitten taas on ihan eri tilanne, Pauliina Laitinen sanoo.
Nuorilla ja esihenkilöillä on aiempaa enemmän työuupumuksen oireita
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan myös työuupumusoireita on enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
Joka kymmenes työssäkäyvä on tutkimuksen mukaan todennäköisesti työuupunut eli työuupumusoireet haittaavat arjesta selviytymistä ja ne edellyttäisivät välittömiä toimia tilanteen korjaamiseksi.
Heidän lisäkseen työntekijöitä, joilla on kohonnut työuupumuksen riski ja uupumisen oireita esiintyy jonkin verran tai ajoittain, on kuudesosa työssäkäyvistä.
– Erityisesti huomaamme, että nuorten työntekijöiden työuupumus on selvästi lisääntynyt koronaa edeltävästä ajasta. Meidän tutkimuksessamme tämä tarkoittaa alle 36-vuotiaita, Jari Hakanen sanoo.
Myös esihenkilöillä ja johtajilla uupumus on lisääntynyt, vaikka heillä uupumusta on edelleen harvemmin kuin muilla työntekijöillä.
Kaksi työuupumuksen oiretta on yleistynyt
Työuupumuksen ydinoireita ovat Jari Hakasen mukaan kroonistunut väsymys, tunteiden hallinnan häiriöt, kyynistyneisyys sekä tiedolliset häiriöt. Tiedolliset häiriöt ovat esimerkiksi ajattelun, muistin ja tarkkaavaisuuden heikentymistä sekä vaikeutta keskittyä.
Hakasen mukaan on näkyvissä muutosta siinä, mitkä työuupumuksen ydinoireet lisääntyvät. Aiemmin selkeimpänä uupumusoireena nähty väsymys ei ole yleistynyt, mutta kaksi muuta oiretta ovat.
– Kyynistyminen on lisääntynyt monilla eri henkilöstöryhmillä, samoin tiedollisen hallinnan häiriöt. Mitä enemmän tehdään etänä töitä, sitä enemmän tulee näitä tiedollisen hallinnan häiriöitä. Luultavasti sitä kautta, että kaikki työ tapahtuu tietokoneen välityksellä ja on ehkä paljon Teams- ja Zoom-kokouksia. Sitä kautta työ tulee tiedollisesti vaikeammin hallittavaksi, Jari Hakanen sanoo.
Työelämään tarvitaan ”toivon maisemaa”
Huolimatta kielteisistä asioista suomalaisilla on työelämässä myös paljon voimavaroja, jotka edistävät työssä jaksamista.
Tutkimuksen vastaajia pyydettiin arvioimaan voimavaratekijöitä yhdestä viiteen ulottuvalla asteikolla, jossa viisi kuvasi suurinta merkitystä.
Tärkeimmiksi voimavaroiksi nousivat pystyvyyden tunne, reilu kohtelu, mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä yhteisöllisyyden kokeminen.
Jari Hakasen mukaan työpaikoilla kannattaa myös vaalia niitä asioita, jotka ovat hyvin ja joilla luodaan toiveikkuutta.
– Toivon maiseman luominen on nyt iso haaste. Sitä puhetta meillä pitäisi olla sekä poliitikoilla että työpaikoilla ja työelämän kehittäjillä. Me pystymme ratkomaan monia haasteita ja ongelmia sillä, että vahvistamme hyviä asioita työssä ja työn arjessa, Jari Hakanen sanoo.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimukseen osallistui loppuvuonna 2019 runsaat 1 500 henkilöä ja kesällä 2024 runsaat 1 200 henkilöä.
