Jotkut tutkijat kuitenkin varoittavat, ettei delfiinien käyttäytymisestä pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Italialaisen Pisan yliopiston eläintutkijat kertovat tunnistaneensa delfiinien eleitä, joita voidaan liittää leikkisyyteen lajitoveriensa kanssa.
Delfiinien leikki on esimerkiksi pyörimistä lajikumppanin ympärillä ja kevyttä tönimistä.
Tutkijat havaitsivat, että leikkitilanteissa delfiinit aukaisivat suunsa, jolloin kumppani vastasi siihen heti.
Pisan yliopistossa eläinten käyttäytymistä tutkiva Elisabetta Palagi on vakuuttunut, että delfiinien suun aukaiseminen leikin aikana on verrannollista ihmisten hymyyn tai nauruun.
Samankaltaista käyttäytymistä ei tapahtunut muissa tilanteissa. Delfiinit kyllä saattoivat aukaista suunsa väkivaltaisissa tilanteissa, mutta tuolloin ne yrittivät heti purra lähellä ollutta lajitoveriaan.
Tutkijat seurasivat kahta pullonokkadelfiinien (Tursiops truncates) ryhmää, joista toinen oli Rooman merieläinpuistossa ja toinen Länsi-Ranskassa toimivassa villieläinpuistossa. Videomateriaalia delfiinien puuhista kertyi noin 80 tuntia.
Tutkijat havaitsivat, että delfiineillä oli leikkiessään tapana avata suunsa, mutta tätä tapahtui vain, kun delfiinillä oli lähellä ja näkökentässään leikkikumppani. Joka kolmannella kerralla leikkikumppani avasi myös suunsa itsekin välittömästi, alle sekunnin kuluessa.
Delfiinit leikkivät myös yksinään esimerkiksi työntelemällä veden pohjassa olevia esineitä tai loiskuttamalla vettä. Suun avaamista ei kuitenkaan tapahtunut juuri ollenkaan, kun delfiinit leikkivät yksinään.
Tutkimus on julkaistu iScience-julkaisussa, ja siitä uutisoi muiden muassa brittiläinen Independent-lehti.
Osa tutkijoista ei ole vakuuttunut
Osa tutkijoista varoittaa tekemästä liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä eläinten käyttäytymisestä ja inhimillistämästä eläimiä liikaa.
Science.org-julkaisun haastattelema St. Andrewsin yliopiston merinisäkäsbiologi Peter Tyack huomauttaa, ettei delfiinien käytöksen todellista syytä tiedetä.
Eläinten on havaittu usein vain imitoivan toisen liikkeitä. Lisäksi Tyack haluaisi, että delfiinien käyttäytymistä tutkittaisiin kokonaisuutena, ei vain suun liikkeitä.
Samassa julkaisussa Chicagossa toimivan delfiinientutkimuslaitoksen käyttäytymistutkija Kathryn Holmes haluaa tietää, tekevätkö luonnossa elävät delfiinit samaa.
Hänen tutkimansa delfiinit elävät sameissa vesissä, joissa toisen havaitseminen on hankalampaa. Holmes olisi kiinnostunut tietämään, aukaisevatko delfiinit suutaan lajikumppanilleen, jos toista ei kunnolla näe veden sameuden takia.
