Ylen aamussa vieraillut vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Minja Koskela uskoo, että puolue on päässyt yli Nato-jäsenyyden kipuilustaan.
Suomi osallistui viime viikolla Naton ydinaseharjoitukseen. Lähteiden mukaan harjoituksessa oli mukana suomalaisia Hornet-hävittäjiä.
Harjoitukseen lähtemisestä ei ole laajemmin tiedotettu, mutta pääministeri Petteri Orpo (kok.) vahvisti asian Ylen pääministerin haastattelutunnilla syyskuussa.
Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Minja Koskela pitää ongelmallisena tapaa, jolla asiasta on päätetty.
– Me vain osallistuimme näihin harjoituksiin. Siitä ei käyty kansalaiskeskustelua, mutta ei siitä kyllä käyty eduskunnassakaan mitään keskustelua.
Koskela huomauttaa, että Naton pitkäaikainen jäsen Norja on pystynyt tekemään sotilasliitossa omat päätöksensä ydinaseiden suhteen.
– Suomen pitkäaikainen linja on ollut ydinaseriisunta. Ydinaseharjoituksiin osallistuminen ei mielestäni edistä sitä linjaa.
Puolueen Nato-kipuilu takanapäin
Koskela valittiin Li Anderssonin seuraajaksi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi viime viikonloppuna. Hän sai lähes kaksi kolmasosaa äänistä neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä.
Vasemmistoliitto vastusti vuosikymmeniä Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolue kuitenkin poisti linjauksen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022. Lopulta jäsenyyttä vastaan äänesti kuusi puolueen 16 kansanedustajasta maaliskuussa 2023.
Tuore puheenjohtaja näkee, että puolue on löytänyt Nato-suhteessaan rauhan, ja nyt keskitytään siihen, millainen jäsenmaa Suomen halutaan olevan.
– Ajattelen, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä pitää olla ihmisoikeuslähtöisyys, Koskela linjaa.
Ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden kysymykset ovat läsnä esimerkiksi Suomen ja Israelin välisissä asekaupoissa.
Vasemmistoliitto on profiloitunut Israelin voimapolitiikan äänekkäänä vastustajana, ja se pitää yli 40 000 palestiinalaisen hengen vaatinutta Gazan sotaa kansanmurhana.
Samaan aikaan Suomi on hankkimassa Israelilta laajaa ilmatorjuntajärjestelmää.
– Nämä kysymykset ovat isoja ja valtavia, mutta mielestäni ihmisoikeudet on se, johon meidän pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa perustaa. Näen, että tämä kysymys on sellainen, jossa on hyvin vaikea tehdä kompromisseja.
Katso koko keskustelu Ylen aamusta:
