Tuoreet sote-leikkaukset saattoivat olla pientä tähän verrattuna: hyvinvointi­alueille uusi rahoitus­tarkistus vapun alla

Ensi viikon vaaleissa kuntalaiset valitsevat uudet päättäjät hyvinvointialueille. Tuore valtuutettu voi saada jo ennen vappua ikäviä uutisia oman hyvinvointialueensa rahoituksesta ensi vuodelle.

Valtiovarainministeriö näet julkistaa vapunaattona tuoreet hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat, jotka perustuvat alueiden väestön määrään ja ihmisten sairauksien tilastointiin.

Ylen saamien arvioiden perusteella muutokset yksittäisen alueen rahoituksessa voivat olla jopa kymmeniä miljoonia euroja – suuntaan tai toiseen.

Alueilla on pelkoja suurista muutoksista

Tässä jutussa käytetään osittain nimettömiä lähteitä.

Keskeneräisten asioiden kommentointi julkisesti saattaisi heikentää lähteiden mahdollisuuksia toimia hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvissä tehtävissään.

Eräs lähde pelkää, että rahoitusmuutokset voivat lopulta olla jopa sadan miljoonan euron luokkaa, kun kokonaisuuteen lasketaan vielä valtion myöntämät alijäämien tarkistukset.

Valtiovarainministeriö tyrmää niin suuret muutokset. Hyvinvointialueita ohjaavan osaston johtava erityisasiantuntija Jenni Kellokumpu vakuuttaa, että pelko ei toteudu.

– Ei varmastikaan puhuta yli sadan miljoonan euron tasoista.

Silti kymmenienkin miljoonien menetys voisi tarkoittaa muutoksia palveluihin, eli esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Alueesta riippuen toimintaa joudutaan uudistamaan ja sopeuttamaan, jos rahoitukseen tulee isoja vuosittaisia muutoksia. Se on toki hyvin valitettavaa, Kellokumpu sanoo.

Hallitus yrittää tasoittaa muutosten vuosikohtaisia eroja. Tarkoitus on muuttaa rahoituslaskelmat kahden vuoden keskiarvoiksi.

Merkitys voi olla suurempi kuin tuoreimmilla sote-leikkauksilla

Rahoituslaskelman tarkistuksessa ei ole kyse pikkurahasta, vaikka jokunen kymmenen miljoonaa euroa ei suurten sote-alueiden miljardibudjetissa valtaisa summa olekaan.

Muutosten yhteisvaikutukset saattavat olla alueille suuremmat kuin hallituksen viime torstaina kertomat yhteensä 166 miljoonan leikkaukset koko maan sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Laskelmat eivät ole ministeriössä vielä valmiita. Vielä ei siis tiedetä, miten minkäkin alueen käy.

Yhden arvion mukaan rahoitus saattaa kasvaa alueilla, joissa väestö kasvaa ja alue on lisäksi onnistunut toimittamaan kattavasti sairauksien diagnostiikkatilastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) tilastoinnin pohjaksi.

Valtiovarainministeriön Jenni Kellokumpu vahvistaa, että asukasluvun kasvulla on merkitystä alueen saamalle rahoitukselle.

– Asukaslukuaan kasvattavilla alueilla luonnollisesti palvelutarve kasvaa, kun uutta väestöä alueelle joko muuttoliikkeen tai syntyvyyden kautta tulee.

Väestö kasvaa Uudenmaan hyvinvointialueilla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jos nämä alueet ovat lisäksi keränneet alueensa sairaustiedot tehokkaasti, on niillä mahdollisuus kasvattaa osuuttaan rahoituksessa.

Jos alue parantaa omaa tilastoraportointiaan sairauksista muita alueita nopeammin, se hyötyy rahoituksessa, Ylen lähde kertoo. Esimerkiksi Helsinki on saanut tilastointiaan kuntoon vasta nyt.

Helsingin asema rahoituslaskelmissa voisi siis parantua. Esimerkiksi viime vuonna Varsinais-Suomen hyvinvointialue paransi sairaustilastointiaan ja sai lisää rahaa yli 70 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön mukaan THL:n tiedoissa ei ole viitteitä siitä, että tilastoinnissa olisi merkittäviä eroja alueittain.

Jenni Kellokumpu kuitenkin vahvistaa, että Apotti-potilasjärjestelmää käyttäneiltä kaikki tilastot eivät ole aiemmin siirtyneet THL:n rekisteriin. Helsinki sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ovat käyttäneet Apottia.

Pärjäävätkö paremmat paremmin, huonommat huonommin?

Hyvinvointialueiden rahanjaossa on tarkoituskin olla muutoksia, koska eri alueiden tilanteet vaihtelevat ajan myötä.

– Osalla alueista ikääntyneiden määrä kääntyy jo laskuun ja sitä kautta palvelutarve alkaa vähentyä. Toisilla alueilla se suurin ikääntyminen on vasta edessäpäin. Ikääntyvän väestön lisääntyessä palvelutarve kasvaa, valtiovarainministeriön Jenni Kellokumpu kertoo.

Hyvinvointialueiden tilannetta helpottaa se, että kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden valtiolta saama rahamäärä kasvaa ensi vuonna liki miljardilla eurolla. Toisaalta kulut myös kasvavat.

Hyvinvointialueiden yhteinen rahoitus on tälle vuodelle 26,2 miljardia euroa. Alueittain summat vaihtelevat Helsingin liki kolmesta miljardista eurosta Keski-Pohjanmaan reiluun kolmeen sataan miljoonaan.

Jo aiemmin jutussa mainittu Ylen lähde kärjistää, että muutokset voivat silti johtaa alueiden eriarvoistumiseen. Taloudellisesti paremmin pärjäävät alueet pärjäisivät vielä paremmin ja huonommin pärjäävät alueet vielä huonommin.

Toista mieltä oleva Ylen lähde korostaa, että kyse on erityisesti alueiden omasta pelosta sekä yrityksestä hakea parasta ratkaisua alueen omaan tilanteeseen.

Tämä lähde arvioi, että todellinen alueiden eriytyminen näkyy siinä, kykeneekö alue hoitamaan alijäämäisen taloutensa ja sopeuttamaan toimintansa käytettävissä oleviin rahoihin.

Viime syksynä valtiovarainministeriö listasi kuusi aluetta, jotka joutuvat heikon taloudellisen tilanteensa vuoksi muita tiukempaan ohjaukseen. Alueet ovat Lappi, Keski-Suomi, Vantaa ja Kerava, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme sekä Satakunta.

Valtiovarainministeriössä ei uskota alueiden eriarvoistumiseen.

– Sinne missä on paljon sairasta ja ikääntynyttä väestöä myös kohdistuu enemmän rahoitusta kuin alueelle, jossa on nuorta ja terveempää väestöä. Tarveperusteisen rahoituksen pitäisi nimenomaan vähentää eriarvoistumiskehitystä, Kellokumpu perustelee.

Sairauksien tilastointi on jo aiemmin ollut ajantasalla alueilla, jotka perustuvat maakunnalliseen sote-ratkaisuun, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Silloin on heikommat mahdollisuudet parantaa suoritustaan tuoreissa laskelmissa.

Eräs Ylen lähteistä sanoo, että ”kirjavuus” kuvaa tilannetta parhaiten. Mutta: varovasti arvioiden rahoituslaskelmissa voi käydä niin, että taloudellisesti paremmin pärjäävät alueet hyötyvät.

Toteutuuko rahaleikkaus Helsingiltä?

Rahoituspäätöksissä on muutenkin jännitettävää.

Osana omia säästöpäätöksiään hallitus aikoo leikata osan Helsingin saamista sote-rahoista, 35 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungin mielestä leikkaus olisi vastoin periaatetta, jossa hyvinvointialueita kannustetaan talouden tasapainoon. Helsinki on ainoana sosiaali- ja terveysalueena tehnyt ylijäämäisiä tuloksia.

Valtio perustelee leikkausta sillä, että Helsinki saa myös niitä rahoja, joita valtio maksaa korvauksina alueiden alijäämistä – vaikka Helsinki ei ole tehnyt alijäämää.

Kaikki eivät pidä käytäntöä reiluna. Esimerkiksi Keski-Suomi on kärsinyt jakoperusteesta.

Valtiovarainministeriön mukaan kyseessä on rahoituslakiin liittyvä kannustamisperiaate. Jos alue saisi jälkikäteen rahaa yhtä paljon kuin alijäämää syntyi, ei olisi kannustinta tehostaa toimintaa.

– Rahoitusperiaatteen näkökulmasta voi tietenkin kysyä, onko se reilua. Kannustavuuden näkökulmasta tällainen elementti on ihan tarkoituksella olemassa, valtiovarainministeriön Jenni Kellokumpu muistuttaa.