Sovellusta käyttäneet lopettivat tupakanpolton kolme kertaa useammin kuin perinteistä kirjallista materiaalia käyttäneet.
Voisiko mobiilisovellus auttaa tupakanpolton lopettamisessa?
Siitä kysymyksestä käynnistyi professori Jussi Koivusen ja erikoislääkäri Sanna Iivanaisen vetämän tutkimusryhmän työ.
He olivat jo vuosia aikaisemmin kehittäneet syöpäpotilaille mobiilisovelluksen, jossa oli sähköisiä oirekyselyitä. Sen perusteella oli syntynyt ajatus, että sovellus voisi toimia myös tupakanpolton lopettamisessa.
Tulokset olivat silti yllätys: sovellusta käyttäneet lopettivat tupakanpolton kolme kertaa useammin kuin perinteistä kirjallista materiaalia käyttäneet.
– Kieltämättä oli yllätys, että sovellus oli niin hyvä verrattuna perinteiseen kirjalliseen vieroitusmateriaaliin, Iivanainen sanoo.
Oulun yliopiston tutkimukseen osallistui 201 tupakoitsijaa, jotka oli kutsuttu keuhkosyövän TT-seulontaan. Kaikilla tutkittavilla pitkä ja runsas tupakointihistoria – osallistujat olivat tupakoineet vähintään 25 vuotta ja polttaneet vähintään 10 savuketta päivässä.
Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: mobiilisovellusta käyttävään tutkimusryhmään ja Käypä hoito -suosituksen mukaista kirjallista vieroitusmateriaalia saaneeseen ryhmään.
Noin 20 prosenttia sovellusta käyttäneistä lopetti tupakoinnin, kun vastaava luku kirjallista materiaalia saaneiden ryhmässä oli 7 prosenttia.
– Me olemme testanneet tätä ihan samalla tavalla kuin lääkettä testattaisiin ja tulokset ovat jopa parempia kuin monilla lääkkeillä. Ihan oikeasti näin voidaan monia asioita hoitaa ja tämä on huomattavasti halvempaa kuin monet lääkkeet, Koivunen sanoo.
Poltettujen savukkeiden rekisteröinti herätti
Sovelluksessa käyttäjä rakentaa itselleen yksilöllisen lopettamissuunnitelman. Hän voi itse asettaa tavoitepäivän tupakoinnin lopettamiselle.
Sovelluksesta löytyy oirekyselyitä, mindfulness-harjoituksia, virtuaalinen tukihenkilö, tupakointipäiväkirja ja jopa kasvokuva-toiminto, josta pääsee näkemään, kuinka tupakointi vaikuttaa ihoon.
Oleellista on Koivusen mukaan saada ihminen huomaamaan omat tupakointiin liittyvät haitalliset tavat. Tulokulmaa voisi kuvata myös terapeuttiseksi.
– Lopettaminen vaatii sisäisen motivaation ja me rakennettiin sovellukseen sellaisia elementtejä, että ihminen miettii itse, mitä hyvää tupakoimattomana olo voi tehdä minulle tai läheisille, Iivanainen kertoo.
Sovelluksen käyttäjät kokivat hyödylliseksi yllättävän yksinkertaiset asiat. Hyvää palautetta tuli esimerkiksi päivittäisten poltettujen savukkeiden rekisteröimisestä sovellukseen.
– Yksi osallistuja totesi, että häntä rupesi ärsyttämään, kun hänen piti joka päivä kirjata ne sinne ja hän tajusi, että hän oikeasti polttaa näin paljon. Se ehkä palaa juuri siihen toimintatavan tunnistamiseen ja itsereflektioon, mikä terapeuttisten toimintatapojen muutoksen teoreettisena taustana on, Iivanainen kertoo.
Tulevaisuuden hoitomuoto
Nyt sovelluksesta ollaan kehittämässä uutta ja paranneltua versiota. Sen jälkeen tutkimuskäyttö laajenee.
Jonain päivänä sovellus voisi löytyä myös sovelluskaupasta, mutta siitä ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Sovelluksessa hyödynnetyt elementit voisivat toimia Koivusen ja Iivanaisen mielestä myös muiden riippuvuuksien hoidossa. Mobiilisovellusten hienoin ominaisuus on se, että se tarjoaa kustannustehokasta yksilöllistä tukea.
Molemmat uskovatkin, että mobiilisovellukset ovat tulevaisuuden hoitomuoto – pienellä varauksella.
– Ajattelisin, että ehkä siinä olisi hyvä olla myös terveydenhuollon piirissä, jos puhutaan varsinkin päihderiippuvuudesta tai muusta, Iivanainen sanoo.
Iivanaisen mukaan vastaan on tullut ihmettelyä siitä, miten tutkijat ovat osanneet kehittää tällaisen sovelluksen. Hänen mielestään terveysteknologian mahdollisuuksiin kannattaisi herätä Suomessa laajemminkin.
– Suomihan on tunnettu terveysteknologian ja -yritysten maa. Ehkä lääkäri-, kliinikko- ja hoitajataustaisten ihmisten mukaanotto tekniseen innovointiin voisi olla ihan hyödyllistä, että on eri tavalla näkemystä ja pelikentän tuntemusta.
